Asiantuntijanäkemyksiä älyvaatteesta puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän apuvälineenä

Kirjoittajat

• Tiina Ihalainen yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto
• Charlotta Elo yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto & lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto
• Emmi-Lotta Rauhala yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto & lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto
• Taru Kosonen yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto & lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto
• Johanna Nissinen yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto
• Oguz Buruk informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto
• Erja Sipilä informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto
• Johanna Virkki lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto

DOI: https://doi.org/10.23997/pk.110921

Avainsanat:

AAC, puettava elektroniikka, puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi, tekniset kommunikoinnin apuvälineet, älyvaate

Abstrakti

Puheen ja kommunikoinnin haasteet koskettavat laajaa joukkoa eri ikäisiä ihmisiä. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen, eli AAC- keinojen (engl. Augmentative and Alternative Communication), tarkoituksena on mahdollistaa itseilmaisu, kommunikointi ja osallistuminen. Nykyisten AAC-keinojen käyttöön liittyy monenlaisia käytännön haasteita. Näihin haasteisiin voisi vastata vaatteisiin integroitava huomaamaton käyttöliittymä, jossa vaate tunnistaa kehon liikkeitä ja erilaisia kosketuksia vaatteen pinnalla. Tässä tutkimuksessa ideoitiin viidessä monialaisessa työpajassa vastauksia laaja-alaisiin kysymyksiin: ”Ketkä voisivat hyötyä älyvaatteesta?”,“Mihin älyvaatetta voisi käyttää” ja “Miten älyvaatetta voisi käyttää?”.Tässä artikkelissa julkaisemme ne työpajoissa luodut ideat, jotka liittyvät itseilmaisun, kommunikoinnin ja osallistumisen mahdollistamiseen. Tässä tutkimuksessa AAC-keinojen käyttäjäryhminä esiin nousivat henkilöt, joilla on liikuntavamma, kuulo-tai kuulonäkövamma, kehitysvamma tai autismikirjon häiriö sekä lapset, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Älyvaatteen käyttötarkoituksista nousi esiin kolme selkeää teemaa, jotka olivat avun pyytäminen, kommunikoinnin tukeminen sekä vuorovaikutuksen ja osallistumisen mahdollistaminen. Vaatteeseen integroitua AAC-keinoa voi käyttää esimerkiksi painamalla, pyyhkäisemällä, sivelemällä, taputtamalla tai näpäyttämällä vaatteen pintaa jollakin kehon osalla.