TIETOKONEAVUSTEINEN SUOMEN KIELEN KVANTITEETIN HARJOITTELU: VENÄJÄNKIELISEN SUOMEA OPETTELEVAN LAPSEN JA SUOMENKIELISEN LUKU- JA KIRJOITUSHÄIRIÖISEN LAPSEN VERTAILU
Abstract
Kaksi ensiluokkalaista lasta, oppimispulmaton venäjänkielinen suomenoppija ja suomenkielinen luku- ja kirjoitushäiriöinen lapsi, joilla kummallakin oli ongelmia vokaalikvantiteetin tunnistustaidossa, osallistuivat tietokonepohjaiseen kvantiteettipeli-interventioon. Tunnistustaito mitattiin jakson aikana seitsemän kertaa, ja kielelliset ja kognitiiviset taidot alku-, loppu- ja seurantamittauksessa. Venäjänkielisen lapsen tunnistustaito sekä kvantiteetin yleinen erottelutaito paranivat heti harjoittelun myötä. Myös kvantiteetin luku- ja oikeinkirjoitustarkkuus, foneemien ja grafeemien tuntemus ja fonologinen tietoisuus parantuivat. Lukuja kirjoitushäiriöisellä lapsella tunnistustaito parantui seurantamittauksessa, mutta hänellä oli horjuntaa kvantiteetin yleisessä erottelutaidossa. Lapsi paransi lukusujuvuutta sekä kvantiteetin oikeinkirjoitustarkkuutta. Kvantiteetin oppiminen voi vaatia enemmän harjoitusta natiiveilla luku- ja kirjoitushäiriöisillä lapsilla kuin venäjänkielisillä suomea opettelevilla lapsilla.
Avainsanat: kvantiteetti, kesto, toisen kielen oppiminen, luku- ja kirjoitushäiriö, interventio
