INTONATION OCH FUNKTION HOS FRÅGOR MED ICKE-INTERROGATIV SYNTAX. EN UNDERSÖKNING AV HELSINGFORSSVENSKA FLERPERSONSSAMTAL.

Authors

  • Martina Huhtamäki

Abstract

I artikeln undersöker jag hur yttranden som saknar interrogativ syntax kan
identifieras som frågor av mottagarna. Jag har valt ut yttranden som fungerar som förstaled i ett yttrandepar vars topik hör till mottagarens epistemiska domän. Materialet utgörs av vardagliga Helsingforssvenska flerpersonssamtal. Metodologiskt anknyter undersökningen till interaktionell lingvistik, och jag har utfört en sekventiell och fonetisk analys. Jag har fokuserat på slutintonationen hos yttrandena: tonrörelsen på den sista betonade stavelsen, tonrörelsen i yttrandets slut och slutpunkten för tonrörelsen. Därtill beaktar jag sekventiella, syntaktiska och lexikala faktorer. Resultatet visar att intonationen inte på något entydigt sätt bidrar till identifieringen av frågefunktion. I stället samspelar olika drag, nämligen epistemiska faktorer, diskursmarkörer och upprepning av element i en tidigare tur. Ett viktigt drag hos frågorna utan interrogativ syntax är också att de anknyter bakåt i samtalet. Slutintonationen ger däremot kontextualiserande vinkar om exempelvis talarens affektiva ståndpunkt och initiering av reparation.

Nyckelord: flerpersonssamtal, frågor, Helsingforssvenska, intonation,
prosodi, samtal

INTONAATIOT JA FUNKTIOT SYNTAKSILTAAN EI-INTERROGATIIVISISSA KYSYMYKSISSÄ. TUTKIMUS HELSINGIN RUOTSINKIELISISTÄ MONENKESKISISTÄ KESKUSTELUISTA.

Tarkastelen artikkelissani sitä, millä perusteilla vastaanottajat ymmärtävät kysymyksinä lausumat, jotka eivät ole interrogatiivimuotoisia. Tutkimuksessa kysymyksiksi on määritelty lausumat, jotka ovat vierusparien etujäseniä ja joiden topiikki on vastaanottajan episteemisellä alueella. Aineistona on helsinkiläisiä ruotsinkielisiä monenkeskisiä arkikeskusteluita. Metodologisena viitekehyksenä on vuorovaikutuslingvistiikka, ja tutkimusmetodeina on käytetty sekventiaalista ja foneettista analyysia. Tutkimus keskittyy loppuintonaatioon: sävelkulkuun lausuman viimeisellä painotetulla tavulla, sävelkulkuun lausuman lopussa ja sävelkulun loppupisteeseen. Lisäksi on otettu huomioon lausumien sekventiaaliset, syntaktiset ja leksikaaliset ominaisuudet. Tutkimustulokset osoittavat, että loppuintonaatio ei ainakaan millään suoralla tavalla vaikuta siihen, että lausumat on ymmärretty kysymyksinä. Sen sijaan, useat piirteet vaikuttavat yhdessä: episteemiset piirteet, diskurssipartikkelit ja aikaisemman vuoron osan toistaminen. Kysymyksille, jotka eivät ole interrogatiivimuotoisia, on tunnusomaista, että ne kytkeytyvät keskustelussa taaksepäin. Loppuintonaatio antaa puolestaan kontekstivihjeitä spesifisemmistä funktioista, kuten siitä, toimiiko lausuma korjausaloitteena tai evaluoivana kysymyksenä.

Avainsanat: Helsingin ruotsi, intonaatio, keskustelu, kysymykset, monenkeskinen keskustelu, prosodia

THE INTONATION AND FUNCTION OF QUESTIONS WITH NON-INTERROGATIVE SYNTAX. A STUDY OF HELSINKI SWEDISH MULTIPERSON CONVERSATIONS.

In this article I investigate how utterances with non-interrogative syntax are identified as questions. The utterances analysed here are first pair-parts with the topic in the recipient’s epistemic domain. The data consist of Helsinki Swedish multiperson conversations in everyday settings. The methodological framework is Interactional Linguistics, and I have
performed sequential and phonetic analyses. The focus is on final intonation: phrase final pitch accent, final pitch-movement, and the end-point of the pitch-movement, but sequential and lexico-syntactic features are also considered. I show that final intonation does not contribute to the identification of questions in any straightforward way. Instead, other features contribute: epistemic features, discourse markers and repetition of elements in previous turns. An important feature of these utterances is that they connect backwards in conversation. Final intonation, in contrast, is used as a contextualization cue about more specific functions, like initiation of repair and signalling of stance.

Keywords: conversation, Helsinki Swedish, intonation, multiperson conversation, prosody, questions

 

Section
Artikkelit

Published

2015-02-03

How to Cite

Huhtamäki, M. (2015). INTONATION OCH FUNKTION HOS FRÅGOR MED ICKE-INTERROGATIV SYNTAX. EN UNDERSÖKNING AV HELSINGFORSSVENSKA FLERPERSONSSAMTAL. Puhe ja kieli, 34(4), 147–173. Retrieved from https://journal.fi/pk/article/view/48633