RESPONSSIN PUUTTUMINEN PERHENEUVOTTELUSSA
Abstract
Vuorovaikutuksessa reagointi edeltävään vuoroon on odotuksenmukaista.
Sen sijaan responssin puuttuminen on vuorovaikutuksen potentiaalinen
ongelmakohta, jota osanottajat voivat käsitellä eri tavoin. Tämän artikkelin
tarkoituksena on tarkastella toimintajaksoja, joissa ehdotukseen ei
reagoida, ja analysoida erityisesti sitä, miten neuvottelijat itse käsittelevät
responssin puuttumista. Tutkimusaineistona on 22 perheneuvottelua.
Näissä neuvotteluissa on kuitenkin oma institutionaalinen sävynsä, koska
ne tapahtuvat testitilanteessa, jossa perheenjäsenet tulkitsevat Rorschachin
mustetahratauluja ja pyrkivät yksimielisyyteen tulkinnoista. Artikkelin
lähestymistapa on keskustelunanalyyttinen. Aineistossa tuotetaan yhteensä
585 vuoroa, jotka esittelevät jonkin tulkinnan mustetahrataulusta. Näistä
27:ään ei reagoida sanallisesti, vaan niitä seuraa tauko. Aineistosta
käy ilmi, että useimmiten perheenjäsenet eivät käsittele responssin
puuttumista ongelmallisena vaan ohittavat tauon ja jatkavat neuvottelua
muista tulkintaehdotuksista. Näin he osoittavat ymmärtävänsä responssin
puutteen torjuntaa ennakoivaksi merkiksi. Kolmasosassa tapauksia joku
perheenjäsenistä kuitenkin osoittaa toiminnallaan, että neuvottelu ei etene
niin kuin sen pitäisi. Aina responssin puute ei ole keino välttää eksplisiittinen
erimielisyyden ilmaus, vaan osassa tapauksia käy ilmi, että vastaanottaja
ei reagoi tulkintaan, koska hän ei tiedä, miten testitilanteessa pitää toimia.
Asiasanat: ehdotus, ei responssia, neuvottelu, perhe, institutionaalinen
vuorovaikutus, keskustelunanalyysi
Keywords: proposal, no response, negotiation, family, institutional interaction, conversation analysis
