HILJAISESTA TIEDOSTA KUULUVAKSI VIESTINTÄOSAAMISEKSI.
Abstract
Tiivistelmä
Asiantuntijan toiminnalle on tyypillistä, että se perustuu pitkälti hiljaiseen tietoon. Vuorovaikutusammateissa hiljainen tieto ilmenee juuri vuorovaikutuksessa. Asiantuntijan ei kuitenkaan juuri tarvitse miettiä vuorovaikutustaan, vaan hän toimii automaattisesti hyväksi koetulla tavalla, jos hänen viestintäosaamisensa on tarpeeksi korkeatasoista. Tässä artikkelissa tarkastellaan puheterapeutin asiantuntijuuden perustaa yhdistämällä hiljaisen tiedon ja viestintäosaamisen teoreettiset näkökulmat. Kyseessä on esitutkimus, sillä sekä teoreettinen että metodologinen lähtökohta on uudenlainen ja artikkelissa tarkastellaan näkökulman toimivuutta.
Tutkimusaineisto kerättiin aktivoivan muistamisen menetelmällä. Puheterapeutti videoi kahden eri lapsiasiakkaan kanssa pitämäänsä puheterapiakertaa. Terapioiden jälkeen tutkija ja terapeutti katselivat yhdessä videot ja terapeutti kertoi vapaasti tutkijalle, mitä oli ajatellut terapian kuluessa. Tutkija teki tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Tutkimustilanne videoitiin, aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisesti.
Aineisto toi esille, miten terapeutti selittää ja tulkitsee omaa ja asiakkaan toimintaa ja arvioi tältä pohjalta toimintaansa. Aineisto nostaa esiin piirteitä hiljaisen tiedon ilmenemisestä puheterapeutin työssä. Myös yhtymäkohtia professionaalisen vuorovaikutuksen aikaisempiin tutkimustuloksiin on havaittavissa. Lisäksi artikkelissa pohditaan kriittisesti menetelmän toimivuutta.
Asiasanat: hiljainen tieto, puheterapia, viestintäosaaminen, vuorovaikutus
