SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN DEPRESSIO JA LAPSEN KIELELLINEN KEHITYS
Abstract
Depressiivisten äitien on todettu suhtautuvan vauvaansa tavallista vähemmän
sensitiivisesti. Lisäksi he suhtautuvat tavallista useammin negatiivisesti lapsensa
toimintaan. Masentuneet äidit eivät myöskään oikein jaksa vastata lastensa
vuorovaikutusaloitteisiin. Sitä on pidetty äidin ja lapsen vuorovaikutusta ajatellen
jopa tärkeimpänä lapsen kielelliseen kehitykseen vaikuttavana tekijänä.
Mahdollisesti juuri siksi depressiivisten äitien lapsilla on havaittu puutteita
ainakin puheilmaisussa, joskaan tätä aluetta ei ole kovinkaan systemaattisesti
tutkittu. Sen sijaan kognitiivisen ja sosioemotionaalisen kehityksen osalta
raportoituja tutkimuksia on varsin paljon. Ongelmien syyt löytynevät nimenomaan
äiti-lapsi-vuorovaikutuksesta; äidin depressiivisyys ei vaikuta lapseen, mikäli äiti
pystyy toimimaan sensitiivisesti vuorovaikutussuhteessa lapsensa kanssa.
Avainsanat: synnytyksen jälkeinen depressio, äiti-lapsi-vuorovaikutus, hoivakieli
Compared to well women, depressed mothers have been found to be less sensitive to
their infants, more negating of infant experience and also less responsive to their
infants. Considering mother-infant interaction, mother's responsiveness is probably the
most important factor influencing infant's linguistic development. Children ofdepressed
mothers have indeed showed delay at least in expressive language, however, this
field has not been studied very systematically. On the other hand, there have been a
considerable number ofstudies published on maternal depression and its effects on
child cognitive and socioemotional development. Expressly, the problems in motherinfant
interaction seem to be related to poorer development in these children; maternal
depression has no effect on children whose mothers are sensitive, regardless of their
mothers' level of depression.
Keywords: postnatal depression, mother-infant interaction, motherese