OASES-itsearviointilomakkeiden suomennosten validiteetti ja reliabiliteetti

Kirjoittajat

• Eira Jansson-Verkasalo Psykologian ja logopedian laitos, Turun yliopisto
• Auli Laiho Voimavarakeskus Tempo Oy
• J.S. Yaruss Communicative Sciences and Disorder, Michigan State University, East Lansing, MI

DOI: https://doi.org/10.23997/pk.113859

Avainsanat:

arviointimenetelmä, elämänlaatu, OASES, änkytys

Abstrakti

Overall Assessment of the Speaker´s Experience of Stuttering (OASES^TM; Yaruss & Quesal, 2016) -itsearviointimenetelmä mittaa änkyttävän henkilön kokemuksia änkytyksestä hänen omasta näkökulmastaan. Tutkimuksemme tavoitteena oli arvioida alakouluikäisten OASES-S-, nuorten OASES-T- ja aikuisten OASES-A-itsearviointimenetelmän suomennosten pätevyyttä (validiteettia) ja luotettavuutta (reliabiliteettia). Tutkimuksessa 60 änkyttävää lasta täytti OASES-S:n (60 kysymystä), 31  änkyttävää nuorta OASES-T:n (80 kysymystä) ja 31 änkyttävää aikuista OASES-A:n (100 kysymystä). Mittareiden ulkoinen validiteetti, rakennevaliditeetti ja sisällön validiteetti todettiin hyväksi, joten itsearviointilomakkeet arvioivat pätevästi vastaajien kokemusta änkytyksen vaikutuksesta elämänlaatuun. Eri ikäisille suunnattujen itsearviointilomakkeiden alfakertoimet olivat korkeat (α 0,82–0,95) osoittaen hyvää sisäistä konsistenssia, ja mittaustulosten pysyvyys oli hyvä (r = 0,65– 0,97), lukuun ottamatta OASES-A:n osaa yleiset tiedot. Tutkimus osoitti, että suomennetut OASES-itsearviointilomakkeet erottelevat änkyttävien ihmisten kokemuksia änkytyksen vaikutuksesta heidän elämänlaatuunsa pätevyyden lisäksi luotettavasti. Vaikutuksen luokitukset olisi kuitenkin hyvä muuttaa suomalaisen kliinisen käytänteen mukaisiksi. Lisätutkimuksia tarvitaan kulttuurierojen vaikutuksesta änkytyksen kokemukseen ja sen itsearviointiin arviointimenetelmien sensitiivisyyden parantamiseksi.