SAMANLINJAISUUS JA ERILINJAISUUS KEHITYSKESKUSTELUSSA: ALAISEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA TOPIIKKIEN MÄÄRITTELYYN JA TULKINTAAN
Abstrakti
Tässä artikkelissa tarkastelen kehityskeskustelujen topikaalisia siirtymiä
samanlinjaisuuden ja erilinjaisuuden käsitteiden valossa. Tarkoituksena on selvittää keskustelunanalyysin menetelmällä, miten samanlinjaisuus ja erilinjaisuus rakentuvat esimiehen tekemän topiikinkäsittelyehdotuksen ja sitä seuraavan alaisen vuoron välille. Samalla artikkelissa vastataan kysymykseen, millaisia mahdollisuuksia alaisilla on vaikuttaa topiikkien määrittelyyn ja tulkintaan, kun esimiehen on odotuksenmukaista ohjata kehityskeskustelulomakkeen käsittelyä. Tulokset osoittavat, että alaiset voivat vaikuttaa topiikkien käsittelytapaan sekä saman- että erilinjaisissa vuoroissa, tosin eri tavoin. Samanlinjaisissa vuoroissa alaiset jatkavat aluksi topiikin käsittelyä siitä näkökulmasta, jota esimies on tarjonnut. Tämän jälkeen he voivat kuljettaa keskustelua hienovaraisesti valitsemaansa suuntaan. Erilinjaisissa vuoroissa alaiset eivät sen sijaan ryhdy tarkastelemaan topiikkia esimiehen ehdottamasta näkökulmasta, vaan siirtyvät välittömästi uudelle käsittelylinjalle. Sekä samanlinjaisia että erilinjaisia vuoroja näyttää kuitenkin yhdistävän se piirre, että alaiset varaavat niissä tilaa oman asiantuntemuksensa esiintuomiseen. Tällainen toiminta tulee ymmärrettäväksi ajateltaessa kehityskeskustelun luonnetta institutionaalisena tilanteena: yksi kehityskeskustelun tavoitteista on muodostaa käsitys alaisen työssäsuoriutumisesta määrätyllä arviointikaudella. Tutkimusaineisto on lähtöisin kahdesta suomalaisesta julkisen sektorin organisaatiosta.
Avainsanat: erilinjaisuus, kehityskeskustelu, keskustelunanalyysi, samanlinjaisuus, topikaalinen siirtymä
Keywords: alignment, conversation analysis, misalignment, performance appraisal interview, topical shift
