UTTAL AV S2-FINSKA MED FOKUS PÅ SVENSKSPRÅKIGA TALARE
Abstrakti
I undersökningen analyseras 11 inföddliknande S2-talares uttal av finska. Sex av talarna har finlandssvenska som S1, fem av talarna har sverigesvenska, tyska, franska, ryska resp. spanska som S1. Talarnas uttal undersöktes dels genom ett test med finskspråkiga lyssnare (n=93), dels genom att S2-talarnas uttal jämfördes akustiskt med uttalet hos talare med finska som S1. Vidare jämfördes de finlandssvenska talarnas uttal av finska och svenska. Resultaten visar att finlandssvenska talare skiljer sig som grupp från infödda finskspråkiga talare och från talare med ett annat S1 än finlandssvenska. De flesta finlandssvenskar bröt mycket svagt. Stavelselängderna och intonationen i långa ord orsakade mest problem för S2-talarna. Generellt hade lyssnarna svårt att identifiera talarnas förstaspråk, t.ex. finlandssvenska talare föreslogs oftast ha estniska som S1. Det fanns ett tydligt samband mellan startåldern för inlärningen av finska och graden av upplevd inföddlikhet, men också
användningsgraden av finska och individuell inlärningsförmåga verkade vara viktiga förklaringsgrunder till skillnaderna mellan talarna.
Nyckelord: finska, finlandssvenska, S2-uttal, tvåspråkighet, uttalsinlärning
Tutkimuksessa analysoidaan 11 syntyperäisen kaltaisen S2-puhujan
suomen ääntämistä. Kuudella puhujista äidinkieli on suomenruotsi, viidellä puhujalla ruotsinruotsi, saksa, ranska, venäjä tai espanja. Puhujien ääntämistä tutkittiin havaintokokeessa (n=93 suomalaista kuulijaa) sekä akustisesti vertaamalla puhujien ääntämistä suomalaisiin puhujiin. Lisäksi verrattiin suomenruotsalaisten puhujien suomen ja ruotsin ääntämistä. Tulokset osoittavat, että suomenruotsalaiset puhujat eroavat ryhmänä suomalaisista ja tämän tutkimuksen muista S2-puhujista. Useimmat suomenruotsalaiset mursivat hyvin heikosti. Tavukestot ja intonaatio pitkissä sanoissa aiheuttivat eniten ongelmia S2-puhujille. Yleisesti ottaen kuulijat eivät tunnistaneet kovin hyvin puhujien lähtökieltä, esim. suomenruotsalaisten lähtökielen arveltiin useimmiten olevan viro. Suomen oppimisen aloitusiällä ja syntyperäisen kaltaisuudella oli vahva yhteys, mutta myös suomen kielen käytön määrä tuntui selittävän monia puhujakohtaisia eroja.
Avainsanat: kaksikielisyys, oppiminen, suomenruotsi, suomi, S2-ääntäminen
Keywords: bilingualism, Finland-Swedish, Finnish, learning, L2 pronunciation
