KAKSIKIELISTÄ ANTIIKKIA
Abstrakti
Kreikan ja latinan kielen puhujat olivat toistensa kanssa kontaktissa useita satoja
vuosia. Tämän kielikontaktin vaikutuksia voidaan tarkastella monin eri tavoin.
Seuraavassa esitän eräitä huomiota erityisesti piirtokirjoituksissa esiintyvistä
kaksikielisyyteen liittyvistä asioista ja siitä, miten niitä voisi typologisoida.
Analysoin myös kaksikielisyyden kannalta kiinnostavia piirteitä erään
myöhäisantiikkisen (n. 500-600 j.a.a.) juutalaisyhteisön kielenkäytössä
eteläisessä Italiassa sijaitsevassa Venusian (nyk. Venosa) kaupungissa.
Artikkelini peruskysymys on: minkälaisia kontaktivaikutuksia voidaan löytää
korpuskielestä (ns. kuolleesta kielestä) piirtokirjoitusmateriaalin perusteella.
Pyrin selvittämään: (1) onko materiaalissa nähtävissä kaksikielisyydelle
tyypillistä koodinvaihtoa ja voidaanko löytää jälkiä (2) sekakoodista, joka on
peräisin jatkuvasta koodinvaihdosta kaksikielisessä yhteisössä tai (3) tietyissä
puheyhteisöissä tapahtuneesta kielen vaihdoksesta, jossa L1 tai L2 attritoituu ja
lopulta kuolee.
yhteenvetona voidaan todeta, että monia kaksikielisyyteen kuuluvia kielellisiä
piirteitä tavataan kreikkalaisissa ja latinalaisissa piirtokirjoituksissa ja ne voidaan
systematisoida ja analysoida suhteellisen tarkasti. Joskus kirjallisessa
dokumentissa esiintyvät kielikontaktista kertovat piirteet saattavat muistuttaa
läheisesti puheessa esiintyviä koodin sekoittumisia tai sekaantumisia. Eräät
analysoimani juutalaiset hautakirjoitukset näyttäisivät edustavan tällaisia
sekakoodeja kirjoitetussa muodossa, mutta on erittäin epätodennäköistä, että
näissä kirjoituksissa olevat piirteet heijastaisivat mitään puhuttua rekisteriä. Sen
sijaan ne kertonevat yrityksestä kirjoittaa opittua vierasta kieltä suhteellisen
alkeellisilla taidoilla.
Avainsanat: kielikontakti, kaksikielisyys, kreikka, latina, piirtokirjoitukset
A typology for distinct Greek-Latin contact features is proposed in the light ofepigraphy.
The contact is, in addition, studied in Italy through the language transmitted to us by
Christian andJewish communities from the third to the sixth century AD. The basic aim
is to study what kind ofcontaet situations can be found from the epigraphic evidence?
Three questions are posed: 1) Are there marks ofbilingual code-switching and ifthere are
2) can we find evidence ofmixed codes caused by continuous bilingual code switching
and 3) is it possible to find traces oflanguage shift among speakers ofChristian and
Jewish communities.
Venusia on the borders ofApulia and Lucania has been chosen as an example for a
eloser analysis. It had a large and prominent Jewish communitywho used Greek, Latin,
and Hebrew in their funerary inscriptions.
Sometimes the results ofcontact resemble those attested in spoken registers, and, for
example, code switching is attested. However, each text has to be studied in its own
context, and to try to see the reasons for the code switching in the sociopolitical and
cultural environment ofthe texts. Some examples ofthe Jewish inscriptions even seem to
represent a mixed code in a written form, but it is very improbable that this mixed code is
a reflection ofany spoken register, but rather an attempt to write one language with only
rudimentary skills.
Keywords: language contact, bilingualism, Greek, Latin, inscriptions
