FUNKTIONALISTISK KONTRA GENERATIVISTISK KASUSUPPFATTNING
Abstrakti
Funktionalistinen vastaan generativistinen sijakäsitys. Tämä artikkeli
argumentoi sellaisen funktionalistisen sijakäsityksen puolesta, jonka mukaan
mitä tahansa ominaisuutta, joka ilmaisee argumenttielementin kuulumista
tietylle predikaatille, tulisi pitää sijan ilmentymänä. Vähemmässä määrin
kieliopillistuneet sijan ilmenemismuodot voivat tämän lisäksi ilmaista
semanttisia rooleja. Tätä käsitystä verrataan artikkelissa chomskylaiseen
generativistiseen sijakäsitykseen. Ilmenee, että ns. näkyvyysehto muodostaisi
ehdotetun funktionaalisen sijakäsityksen formalisaation, ellei sitä olisi
sidottu abstraktin sijan käsitteeseen, joka nykyisessä muodossaan estää
näkyvyysehdon soveltamisen kaikkiin argumenttityyppeihin. Abstrakti sija
osoittautuu toisaalta tarpeettomaksi käsitteeksi, joka perustunee englannin
tyyppisen kielen argumentin paikan avulla realisoituvan sijan perusteettomalle
yleistykselle kielelliseksi universaaliksi. Generatiivinen käsitys olisikin adekvaatti,
jos näkyvyysehto toimisi suoraan s- ja I-selektion avulla ilman abstraktin
sijan väliintuloa. Abstrakti sija voisi kuitenkin toimia Cheekingin tapaisena
mekanismina, joka varmistaa argumentin muodon ja semanttisen roolin
yhteensopivuuden.
Avainsanat: sija, funktionalistinen kielitiede, generatiivinen kielitiede,
kieliopillistuminen, selektio
Keywords: case, functionalIinguistics, generative Iinguistics, grammaticalization, selection
