RUUMIIN LIIKKEET - RUUMIILLISUUSOLETUS JA URHEILU

Kirjoittajat

  • Urpo Nikanne

Abstrakti

George Lakoffin ja Mark Johnsonin (1980, 1999) esittämän
ruumiillisuusoletuksen (embodiment hypothesis) mukaan ihmisen käsitteet ja
abstrakti kielenkäyttö perustuu ruumiillisiin kokemuksiin. Tässä artikkelissa
ruumiillisuusoletus pannaan koetukselle tarkastelemalla kieltä, jota
käytetään oikeaan juoksutekniikkaan opastavissa kirjoitetuissa ohjeissa. Jos
ruumiillisuusoletus olisi oikea, olettaisi näissä juoksun kaltaista perustavaa
toimintaa kuvaavissa teksteissä olevan runsaasti sanastoa, joka viittaa
ruumiilliseen kokemukseen. Kuitenkin osoittautuu, että juoksutekniikan
kuvauksissa käytetään spatiaalisiin suhteisiin viittaavaa kieltä. Ohjeiden
tavoitteena on saada juoksija näkemään ruumiinsa ulkopuolelta. Sen jälkeen
hänen on sovitettava oma ruumiinsa tähän spatiaaliseen mielikuvaan saadakseen
oikean ruumiillisen kokemuksen oikeasta juoksutekniikasta. Juoksijan
ruumiilliseen kokemukseen suoraan viittaavaa sanasto on hyvin vähäistä
yleisluontoista sekä suomessa että englannissa. On selvää, että artikkelissa
esitetyt havainnot puhuvat ruumiillisuusoletusta vastaan.

Avainsanat: kognitiivinen kielitiede, ruumiillisuusoletus, metafora, juoksu

Keywords: embodiment, running, cognitive linguistics, metaphor

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2013-10-18

Viittaaminen

Nikanne, U. (2013). RUUMIIN LIIKKEET - RUUMIILLISUUSOLETUS JA URHEILU. Puhe ja kieli, 24(2), 101–110. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/pk/article/view/8771