Autismikirjon osamäärä (AQ) autismikirjon piirteitä seulomassa: Seulontalomakkeen erottelukyky nuorilla aikuisilla

Författare

• Soile Loukusa Logopedian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Aija Kotila Logopedian tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Marja-Leena Mattila Lastenpsykiatrian vastuualue, Oulun yliopistollinen sairaala ja PEDEGO-tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Maija Ylämäki Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)
• Leena Joskitt Lastenpsykiatrian vastuualue, Oulun yliopistollinen sairaala ja PEDEGO-tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Irma Moilanen Lastenpsykiatrian vastuualue, Oulun yliopistollinen sairaala ja PEDEGO-tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian vastuualue, Oulun yliopistollinen sairaala ja PEDEGO-tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
• Tuula Hurtig Neurotieteen tutkimusyksikkö, PEDEGO-tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto ja Lastenpsykiatrian vastuualue, Oulun yliopistollinen sairaala

DOI: https://doi.org/10.23997/pk.107693

Nyckelord:

autismikirjo, AQ, kommunikaatio, seulonta, sosiaaliset taidot, tarkkaavaisuuden siirtäminen, yksityiskohtien huomioiminen

Abstract

Autismikirjon piirteet ulottuvat sosiaalisten taitojen, kommunikaation, mielikuvituksen, tarkkaavuuden siirtämisen ja yksityiskohtien huomioimisen alueille. Näillä osa-alueilla esiintyviä piirteitä voidaan seuloa autismikirjon osamäärän (engl. autism spectrum quotient, AQ) avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada suomalaiset viitearvot AQ:lle sekä tarkastella, erotteleeko AQ-lomake suomalaisia autismikirjon nuoria aikuisia oman sukupuolen nuorista aikuisista, joilla ei ole autismikirjon diagnoosia. Lisäksi tarkastellaan ryhmien suoriutumisessa olevia eroja osioittain sekä AQ:n sisäistä yhtenäisyyttä. Tutkimukseen osallistui 52 autismikirjon nuorta aikuista (39 miestä ja 13 naista) sekä 1686 verrokkia (577 miestä ja 1109 naista). Tulokset osoittavat, että autismikirjon henkilöiden pistemäärät nousevat samaa sukupuolta olevien verrokkihenkilöiden pistemääriä korkeammalle. AQ erottelee autismikirjon miehet melko hyvin verrokkimiehistä, mutta autismikirjon naiset vain kohtalaisesti verrokkinaisista. Osioanalyysissä eniten ryhmien välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja tuli esille sosiaalisia taitoja ja kommunikaatiota mittaavissa väittämissä.