FONEETTISEN VIITTOMAN ALA
Abstract
Artikkelissa käsitellään foneettista viittomaa vertailemalla kahden foneettisen mallin näkemystä sen kattamasta suhteellisesta alasta viittomavirrassa. Mallit ovat Johnsonin ja Liddellin vuonna 2011 esittelemä segmenttimalli ja Arendsenin työryhmineen vuonna 2007 esittelemä elemalli. Segmenttimallissa prototyyppinen foneettinen viittoma tulkitaan suhteellisen lyhyeksi käden liikejaksoksi. Elemallissa tällainen liikejakso vastaa ainoastaan viittoman ydinosaa, jonka lisäksi viittomaan kuuluvat pätkät viittomavirtaa ydinosan edestä ja jäljestä. Puhtaan foneettisesti molempien mallien näkemys viittomasta on perusteltu, mutta siirtymäliikkeitä koskevan tutkimuksen nojalla artikkelissa argumentoidaan, että elemallin käsitys pidemmästä foneettisesta viittomasta on täsmällisempi: elemallissa muun muassa viittomien leksikaalinen tunnistamispiste osuu foneettisen viittoman rajojen sisälle eikä siirtymäliikkeeseen, kuten segmenttimallissa.
Avainsanat: viittoma, siirtymäliike, foneettinen viittoma, viittomakieli
