SAIRAANHOITAJAN TYÖKIELI – YLEISKIELTÄ VAI AMMATTIKIELTÄ? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä
Abstract
Artikkelissa kysymme, missä määrin suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen
pitäisi tehdä ero ammattikielitaidon ja yleiskielitaidon välillä. Kysymystä
selvitetään haastattelemalla työelämään juuri sijoittuneita tai opintojaan
lopettelevia maahanmuuttajasairaanhoitajia ja heidän lähiesimiehiään.
Tutkimuksen metodinen työkalu on luotu S2-opetukseen tehtyjen ammatillisten
viitekehysten, tässä tapauksessa nimenomaan sairaanhoidon ammatillisen
S2-viitekehyksen, pohjalta. Viitekehyksestä on luotu puolistrukturoitu
teemahaastattelukehikko, jonka avulla selvitetään hoitajien omia kokemuksia
kielellisestä selviytymisestä ja toisaalta esimiesten näkemyksiä hoitajien
kielellisestä selviytymisestä. Sisällönanalyysillä osoitetaan, että suurimmat
haasteet ovat kirjaamistilanteiden rakenteellinen ja terminologinen tarkkuus,
spontaanius ja reagointi puhelinkeskustelutilanteissa, rekisterinvaihto ja
kommunikoinnin seuraaminen monenkeskisissä vuorovaikutustilanteissa
sekä ammatti-identiteetin kielenvarainen ilmentäminen. Eniten tukea koettiin
saatavan työyhteisön kannustavasta ilmapiiristä, potilaiden myönteisestä
asenteesta ja keskustelukumppanin suorista avuntarjouksista. Tämän
tutkimuksen tuloksena syntyvä kuva ammattikielestä on moni-ilmeinen.
Tutkimus haastaa kyseenalaistamaan ammatillisen
kielitaidon määritelmän.
Funktionaalisen S2-opetuksen pohjana ei voi toimia sellainen ammatillisen
kielitaidon määritelmä, joka määrittelee ammattikielen yksinomaan
terminologisin perustein ja sulkee pois ammattiin kuuluvien vuorovaikutustilanteiden
kirjon.
Asiasanat: ammatillinen kielenopetus, toisen kielen opetus, hoitotyö
Key words: professional language, second language learning, nursing
