PROSODIA JA AUTISMI: UUSIA MENETELMÄLLISIÄ NÄKÖKULMIA
Abstract
Korkeatasoisten (engl. high-functioning) autististen henkilöiden ja henkilöiden,
joilla on Aspergerin oireyhtymä (lyhennetty jatkossa yhteistermiksi HFA/As)
prosodiaa on valtaosin tutkittu impressionistisin, keskusteluun perustuvin
menetelmin, ja laaja-alaista samanlaisen profiilin omaavien henkilöiden
prosodisen suorituksen kokeellista tutkimusta ei tutkimuskirjallisuudesta
löydy ainoatakaan. HFA/As-henkilöiden puheentuoton prosodiaa
luonnehditaan – yleensä sen tarkemmin erittelemättä – sellaisilla termeillä
kuin ”jäykkä” ja ”pedanttinen”.
Artikkeli on kokeelliseen tutkimukseen perustuva katsaus suomenkielisten
HFA/As-henkilöiden fonologisen, leksikaalisen, syntaktisen ja tekstuaalispragmaattisen
tason prosodiasta. Päätuloksena on, että HFA/As-henkilöt
suoriutuvat hyvin varsinkin kolmen ensiksi mainitun eli kieliopillisen
prosodian tehtävissä. Kokeellinen tutkimus siis osoittaa, että heillä on
latenttia kieliopillisen prosodisen suorituksen potentiaalia. Se että HFA/Aspuhujat
tyypillisesti jättävät hyödyntämättä tämän potentiaalin normaalissa
keskustelutilanteessa, selittynee heidän yleisestä sosiaalisen kognition
häiriöstään. Tuloksella on heijastusvaikutusta terapiaan, jossa tulisi keskittyä
prosodian ”avaamiseen” myös keskustelutilanteissa.
Avainsanat: Autismi, Aspergerin oireyhtymä, korkeatasoinen autismi (HFA), prosodia, suomen kieli
Keywords: Autism, Asperger syndrome, high-functioning autism (HFA), prosody, Finnish
