SE OLI IHA HULLU SE HAMMASLÄÄKÄRI. KAAKKOIS-SATAKUNNAN HENKILÖVIITTEISET SE, HÄN, TÄÄ JA TOI ETEENPÄIN LOHKEAVAN KONSTRUKTION OSINA JA ENSIMAININTOINA
Abstract
Artikkeli tarkastelee pronominien se, hän, tää ja toi esiintymistä eteenpäin
lohkeavan konstruktion lauseenjäsenenä toimivana pronomini-NP:nä
sekä tarkoitteen ensimainintana. Aineistona on kaakkoissatakuntalaisia
keskusteluja. Aineistoa on tarkasteltu sekä kvantitatiivisesti tilastomenetelmin että kvalitatiivisesti vuorovaikutuslingvistisellä otteella. Määrällisessä tarkastelussa havaitaan, että aineistossa pronominit tää ja toi esiintyvät pronomineja se ja hän useammin sekä lohkeamakonstruktion pronomini-NP:nä että tarkoitteensa ensimmäisinä mainintoina. Ilmiöt ovat kytköksissä toisiinsa, sillä miltei puolet aineiston eteenpäin lohkeavista rakenteista esittelee edellä mainitsemattoman tarkoitteen. Pronominin anaforisuus on tekijöistä merkitsevämpi mutta ei selitä kaikkea vaihtelua: myös anaforisissa esiintymissä tää ja toi toimivat muita pronomineja yleisemmin lohkeamakonstruktiossa. Yllättävä havainto on, että myös persoonapronomini hän on mahdollinen, vaikkakin marginaalinen, sekä ensimainintana että lohkeamakonstruktion pronomini-NP:nä. Laadullisessa analyysissä havaitaan viitteitä pronominien erilaisista käyttöyhteyksistä. Ensimainintana pelkkä se ilman lohkeamakonstruktiota toimii assosiatiivisena anaforana poimien referentin edellä esitetystä kehyksestä. Lohkeamakonstruktiossa se ensimaininta nostaa puheenaiheeksi ennen mainitsemattoman tarkoitteen mutta predikoi tunnistettavuutta. Tää ohjaa keskustelijat määrittelemään tarkoitetta yhdessä, ja toi lohkeamakonstruktion pronomini-NP:nä predikoi yllättävää referenttiä.
Avainsanat: ensimaininta, lohkeamarakenne, murteet, pronominit, puhekieli
Keywords: dialects, dislocation, first mention, pronouns, spoken language
