KUVASARJAKERRONNAN JA KIELELLISEN TYÖMUISTIN VÄLINEN YHTEYS TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ LAPSILLA JA LAPSILLA, JOILLA ON KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS
Abstract
Kerronta edellyttää monenlaisen kielellis-kognitiivisen tiedon yhteensovittamista, mutta kerronnan ja työmuistin yhteyttä on tutkittu vähän. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kerronnan ja työmuistin välistä yhteyttä käyttäen kahta erilaista kerrontatehtävää: tarinan luomista ja toistokerrontaa. Tehtävät eroavat toisistaan siten, että toistokerronta perustuu aiemmin kuultuun tarinaan ja tarinan luomisessa tarina muodostetaan itse. Tutkimukseen osallistui 17 5–6-vuotiasta lasta, joilla on kielellinen erityisvaikeus ja 17 tyypillisesti kielellisissä taidoissaan kehittynyttä lasta. Lapset kertoivat kaksi tarinaa, joista Linja-autotarina perustuu toistokerrontaan ja Kissatarina tarinan luomiseen. Kertomuksista analysoitiin tuotetun relevantin tiedon määrä. Työmuistitehtävänä käytettiin NEPSY-II -testin Lauseiden toistaminen -osatestiä. Lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus, tuottivat sisällöllisesti niukempia kertomuksia kummankin kerrontatehtävän osalta tyypillisesti kehittyviin lapsiin verrattuna, ja he suoriutuivat myös työmuistitehtävästä heikommin. Työmuistin ja toistokerronnan väliltä löydettiin yhteys ainoastaan
tyypillisesti kehittyneiden lasten osalta, kun taas tarinan luomisen ja
työmuistin väliltä ei havaittu merkitseviä yhteyksiä. Tulokset osoittavat, että eri kerrontatehtävät voivat edellyttää osittain erilaisia taitoja, mikä tulisi huomioida kerrontataitoja arvioitaessa.
Avainsanat: kerronta, kielellinen erityisvaikeus, tarinan luominen,
toistokerronta, työmuisti
Keywords: narration, specific language impairment, story generation, story retell, working memory
