KIELITYPOLOGIA JA NEUROLINGVISTIIKKA
Abstract
Yksi tapa selvittää kielen toimintaa on tutkia kielihäiriöitä. Siihen tarkoitukseen
voivat neurotieteet tarjota yhä tarkempia ja kehittyneempiä
kuvantamenetelmiä sekä tietoja aivojen toiminnasta, lingvistiikalla taas
on käytettävissään teoreettinen viitekehys ja kielisysteemin tuntemus.
Tässä artikkelissa käsittelen kielitypologian panosta afasian (erityisesti
agrammatismin) tutkimukseen. Kieltenvälinen lähestymistapa on osoittanut,
että sama neurofysiologinen häiriö voi aiheuttaa erityyppisissä kielissä
erilaisia agrammatismin symptomeja. Isoloivissa kielissä kieliopilliset
morfeemit jätetään helposti pois, agglutinoivissa sekä jätetään pois että
korvataan, flekteeraavissa taas enimmäkseen korvataan. Kielen typologisen
luonnehdinnan perusteella voi siis ennakoida, miten agrammatismi ilmentyy
ao. kielessä. Kielitieteellisen analyysin tulokset palvelevat diagnostiikkaa ja
johtanevat täsmäkuntoutukseen. Afasiologiasta saatu aineisto puolestaan
auttaa verifioimaan lingvistisiä teorioita.
Asiasanat: Kielitypologia, afasia, agrammatismi
Keywords: Linguistic typology, aphasia, agrammatism
