KESKOSTEN KIELELLINEN KEHITYS - KLIINISEPIDEMIOLOGINEN TUTKIMUS
Abstract
Tutkimuksen tavoitteena oli kliinisellä testauksella ja epidemiologisin menetelmin
selvittää, onko keskosina syntyneillä lapsilla enemmän puheen- ja kielenkehityksen
ongelmia kuin täysiaikaisina syntyneillä lapsilla vielä kahdeksan vuoden iässä. Usäksi
selviteltiin taustalla vaikuttavia riskitekijöitä. Kliinisessä tutkimuksessa keskosuus
määriteltiin syntymäpainon perusteella (alle 1750 g). Keskoslapsia tuli tutkimukseen 42
ja heille valittiin kaltaistetut parit (n=42). Lapset tutkittiin neljällä erilaisella kielellisellä
testillä. Kyseessä oli ns. sakkotutkimus. Koko syntymäkohortin lasten vanhemmilta ja
opettajilta kysyttiin tietoja lasten puheen- ja kielenkehityksestä strukturoidulla kyselykaavakkeella.
Tulokset osoittivat, että keskoset suoriutuivat heikommin kuin kaltaistetut
täysiaikaisina syntyneet parinsa visuaalisista tehtävistä. Uevästi neurologisesti oirehtivilla
MND-Iapsilla (MND=minor neurodevelopmental dysfunction) oli eniten vaikeuksia
puheen vastaanotossa. Vanhempien ja opettajien arvion mukaan pienipainoisina
(LBW=low birthweight, alle 2500 g) syntyneillä lapsilla oli merkitsevästi enemmän kuin
normaalipainoisina syntyneillä (NBW=normal birthweight, 2:. 2500 g) vaikeuksia puheen
tuotossa ja oppimisessa sekä jonkin verran motorisessa suoriutumisessa. Matalan
syntymäpainon lisäksi mm. ennenaikaisuus, pienipainoisuus raskauden kestoon nähden
ja hapensaantiin liittyvät ongelmat olivat riskitekijöitä. Myös tietyt ympäristötekijät,
miessukupuoli ja kuulovika lisäsivät puheen- ja kielenkehityksen riskiä.
Avainsanat: keskonen, puheen ja kielen kehitys, kouluikä, kohorttitutkimus
The aim of the study was to investigate with clinico-epidemiological methods if preterm
children experience more than full-term children problems in speech and language
development at the age ofeight. In addition, the risk factors behind the poor development
were studied. In clinical pan of the study the cllt-offpoint for low birtweight was <
1750 grams. There were 42 preterm children in the sample and 42 full-term matched
pairs were chosen from the same birth cohort. The examiner was blinded and tested all
the children with four different language tests. The information concerning children's
speech and language development were gathered from the questionnaires send to their
parents and teachers. The study showed that the preterm children performed poorer
than the full-term children in visual subtests. The MND-children (MND==minor
neurodevelopmental dysfunction) with milder neurological symptoms experienced the
most problems in speech perception. According ta parental and teacher's responses the
LBW-children (LBW==1ow birthweight) with birthweight < 2500 g had more problems
in speech production, learning and ta some extent in motar skills compared to NBWchildren
(NBW==normal birthweight, ~ 2500 g). The most important risk factors
together with LBWwere preterm birth, smallness far gestational age and problems to
absorb oxygen. In addition, certain sociodemographic factors, male gender and hearing
impairment were serious risk factors for poor speech and language abilities.
Keywords: preterm infant, speech and language development, school age, cohort study
