Joustavat äänestysmuodot pandemiavaalien pelastajana
Nyckelord:
Pandemiavaalit; joustavat äänestysmuodot; koronaAbstract
Maailmanlaajuisen terveyskriisin jatkuessa valtiot ovat joutuneet tarjoamaan totutusta poikkeavia ratkaisuja vaalien järjestämiseen tai siirtämään niitä kokonaan. Koronapandemia on lisännyt tarvetta uudelleenarvioida äänestämisen helpottamiseen tähtääviä menetelmiä. Tämä puolestaan on nostanut ratkaistavaksi kysymyksen vaalikäytännöistä laajemminkin. Suurimmassa osassa koronapandemian aikana pidetyistä valtiollisista vaaleista äänestysaktiivisuus laski. Vaikka äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus on eriytynyt myös normaalina aikana, tilanne on ollut aiempaa monimutkaisempi terveyskriisin aikana, jolloin vakavan koronan riskiryhmissä äänestysaktiivisuus laski suhteettomasti. Tarkastelun kohteena on ensimmäisen koronapandemiavuoden aikana (helmikuusta 2020 maaliskuuhun 2021) pidetyt kansalliset vaalit. Aineisto käsittää yhteensä 82 kansallista vaalia kaikkiaan 67 maassa. Keskeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että pandemian aikana äänestysaktiivisuus laski, mutta toisaalta pandemia aiheutti dramaattisen muutoksen vaalien teknisessä järjestämisessä. Tärkeä muutos oli joustavien äänestysmenetelmien nopea yleistyminen. Pandemiavaalien aikana käytettyjen joustavien äänestysmenetelmien määrän ja äänestysaktiivisuuden muutoksen välinen yhteys on selvä. Mitä useampia joustavia äänestysmenetelmiä oli käytössä, sitä todennäköisempää oli, että äänestysprosentti pysyi samana tai jopa lisääntyi edellisistä vaaleista.