Kamppailuja merkityksistä, kustannuksista ja vaikutusvallasta – Juha Sipilän hallituksen perhevapaauudistuksen kaatuminen kolmikantaisen tasa-arvopolitiikan näkökulmasta
Nyckelord:
perhevapaauudistus, päätöksenteko, tasa-arvopolitiikka, korporatismiAbstract
Perhevapaajärjestelmää on pyritty uudistamaan jo pitkään. Käytännössä uudistaminen on osoittautunut vaikeaksi. Uudistuksen kipukohdat liittyvät niin poliittisten puolueiden ideologisiin eroihin kuin uudistusten vesittymiseen kolmikantaisessa politiikkaprosessissa, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt osallistuvat politiikan muotoiluun. Tasa-arvopolitiikan tutkimuksessa on keskeistä analysoida, millä ehdoilla ja minkälaisen prosessin kautta tasa-arvopolitiikka tulee voimaan, ja millaisia vallan muotoja näihin prosesseihin liittyy. Epäonnistuneet prosessit ovat erityisen kiinnostavia, sillä ne kertovat paljon toimijoiden välisestä dynamiikasta ja valtasuhteista. Tässä artikkelissa tarkastelemme pääministeri Juha Sipilän hallituksen (2015–2019) kaatunutta yritystä uudistaa perhevapaajärjestelmä päätöksenteon prosessien ja vallan näkökulmasta. Analysoimme uudistusta paitsi esimerkkinä valtiollisen tasa-arvopolitiikan haasteista eriävien poliittisten ja ideologisten näkemysten ristipaineessa, myös esimerkkinä kolmikantaisen tasa-arvopolitiikan murroksesta. Artikkeli tuottaa uutta tietoa tasa-arvopoliittisen päätöksenteon muuttuvista prosesseista ja niihin liittyvistä haasteista. Artikkeli perustuu laajaan asiakirja-aineistoon (N=101) sekä uudistukseen osallistuneiden toimijoiden haastatteluihin (N=14), joiden kautta pääsemme pureutumaan, laadullisia menetelmiä hyödyntäen, syvemmälle siihen, miksi perhevapaauudistus kaatui.
