Critical events in the development of scientific thinking among communication and journalism students
Osa tulevaa teemanumeroa "Viestinnän opetus ja koulutus epävakaina aikoina"
DOI:
https://doi.org/10.33352/prlg.161684Avainsanat:
journalismi, kriittiset tapahtumat, laadullinen tutkimus, tieteellinen ajattelu, viestintä, yliopisto-opetusAbstrakti
University studies represent large, overarching changes in students’ epistemological beliefs and thinking skills. Scientific thinking skills are crucial for communication and journalism (CJ) students and graduates. However, the development of CJ students’ thinking remains relatively unexplored. The aim of this study was to understand students’ perceptions of the characteristics and significance of critical events in the development of scientific thinking in CJ university education. We employed interview data (N=34) from students in two Finnish universities. In a qualitative critical event analysis, we identified four types of critical events in the five-year education of the students; (a) first times, (b) learning hands-on and gaining agency, (c) thinking together, and (d) working hard and overcoming challenges. The development of scientific thinking through critical events was experienced by the students as epistemological change and strengthened competence as a future academic expert. Altogether, our results shed light on thinking development as a tumultuous process in communication education, and how this process relates to students’ emerging professional expertise. We discuss both the theoretical and pedagogical implications of our findings to communication education–especially the importance of challenging students in scientific thinking, offering early research-oriented teaching, and acknowledging the overarching role of scientific thinking throughout the curriculum.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2025 Tessa Horila, Marianna Langenoja, Katja Lehtisaari
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Tekijänoikeuksien osalta noudatetaan mahdollisimman avointa ja kaikille osapuolille hyödyllistä menettelytapaa. Julkaisemisessa noudatetaan soveltuvin osin Suomen tiedekustantajien liitto ry:n laatimia ohjeita ja periaatteita (http://www.tiedekustantajat.fi/sopimukset.html).
Aikakauslehdessä julkaistujen kirjoitusten tekijänoikeudet ovat sekä kirjoittajalla että Prologos ry:llä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kirjoittaja että Prologos ry turvaavat näin toimintavapautensa Prologissa julkaistujen käsikirjoitusten osalta. Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0 -lisenssillä. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on lehdellä sekä sähköisenä että painettuna aikakauslehtenä. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin (esim. osana artikkeliväitöskirjaa) siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin DOI-tunnus kokonaisuudessaan. Muunlaisesta jatkokäytöstä on neuvoteltava toimituskunnan kanssa.
Artikkelin kustantaja-PDF-version saa tallentaa aikakauslehden numeron julkaisun jälkeen kirjoittajan organisaation julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite (DOI) mainitaan. Kustantaja eli Prologos ry saa puolestaan valita artikkelin julkaisumuodon ja päättää tekstin mahdollisesta uudelleenjulkaisemisesta vapaasti, silloin kun kysymys on nimenomaan tieteellisen tiedon välittämisestä.
Prologin rinnakkaistallennus ja arkistointi
Julkaisijan taittaman PDF-version tekstistä saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen kirjoittajan organisaation julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite (DOI) mainitaan.
Prologin numerot arkistoidaan kokonaisuudessaan Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistoon.
