Korkeimpaan luottaen?

Authors

  • Jouni Tilli

Keywords:

retoriikka, siviiliuskonto, virkaanastujaispuhe, peroratio

Abstract

Artikkelini aiheena on Suomen tasavallan presidenttien virkaanastujaispuheiden peroratioiden eli päätäntöjen retoriikka kansalaisuuden tuottamisen paikkana. Virkaanastujaispuhe tuo ensimmäisenä julkisena esiintymisenä esiin tärkeän osan niistä moraalis-poliittisista arvoista, joiden pohjalta presidentti tulee toimimaan. Oletettavasta yhteistyöhalukkuudesta huolimatta kaikkia on kuitenkin mahdotonta puhutella yhdellä kertaa, joten samalla presidentti puntaroi ja valitsee yleisöstä jonkin mahdollisimman yleisen identiteetteihin liittyvän attribuutin, johon vedota; hän pyrkii tuottamaan yhteisöllisyyden, jonka osa hän itsekin on (Karvonen 2000, 139). Käsittelen eduskunnalle pidettyjä virkaanastujaispuheita, koska vaikka välitön yleisö koostuukin pääasiassa kansanedustajista, niin silti presidentti määrittelee ensimmäistä kertaa kansalaisuuteen liittyviä arvoja ja hyveitä, nykyään median välityksellä myös laajemmalle yleisölle.
Kansalliseen yhtenäisyyteen ja ”kansaan” vetoaminen on muodostanut suomalaisen poliittisen retoriikan kulmakiven siitä lähtien, kun politikointia suomen kielellä on ollut olemassa (Liikanen 2003, 25 7). Presidenttien puheiden retorisista keinoista on siis mahdollista tehdä tulkintoja, minkälaisten arvojen pohjalta kansalaisuutta pyritään rakentamaan sekä mistä pyritään samalla erottautumaan. Identifikaation ja erottautumisen välinen rajankäynti on oleellista, koska mikä tahansa identiteetti rakentuu aina suhteessa ympäröivään todellisuuteen. Näin ollen ”meidän” luominen on aina samalla sen tuottamista, mitä emme ole tai halua olla (ks. Burke 1969).
Esittelen ensin tiivisti siviiliuskontoa poliittisen retoriikan ulottuvuutena sekä aikaisempaa presidenttipuheen tutkimusta. Tämän jälkeen selvitän tiivistetysti peroration ja pathoksen käsitteet, Olen muodostanut presidenttien siviiliuskonnollisesta retoriikasta kolme peroratiodiskurssia: uskonnollisnationalistinen, pragmaattinen sekä eettinen diskurssi. Niiden rajat eivät kuitenkaan ole täysin yksiselitteiset, kuten tuonnempana käy ilmi. Lopuksi vertailen toisiinsa kolmea kansalaisuuden ideaalityyppiä.
Section
Article (peer-reviewed)

Published

2008-12-15