Sosiaalinen tuki työssä: Katsaus 2000-luvun tutkimuskirjallisuuteen

Authors

• Leena Mikkola

DOI: https://doi.org/10.33352/prlg.95805

Abstract

Sosiaalinen tuki on vuorovaikutusta, joka auttaa hallitsemaan kuormittavaan tilanteeseen liittyvää epävarmuutta ja vahvistaa yksilön käsitystä hyväksytyksi tulemisesta ja elämänhallinnasta. Sen on todettu selittävän työssäjaksamista, ja sillä on yhteyttä myös työmotivaatioon ja työyhteisöön sitoutumiseen. Tämän artikkelin tavoitteena on osoittaa, millä tavoin sosiaalista tukea työyhteisöissä on tutkittu ja mitä sosiaalisesta tuesta tällä hetkellä tiedetään kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella. Artikkeli perustuu systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, tarkastelu rajattiin 2000-luvulla julkaistuun empiiriseen puheviestinnän tutkimukseen. Aineiston analyysissä tarkasteltiin tutkimusten ongelmanasettelua, sosiaalisen tuen teoreettista ja operationaalista määrittelyä, tutkimusmenetelmiä ja aineistoja.
Tarkasteltavana olleet tutkimukset jäsentyivät ongelmanasettelultaan neljään ryhmään: 1) yksilön kuormitusta, työuupumusta ja selviytymistä, 2) organisaatioon identifioitumista, tyytyväisyyttä ja tuloksellisuutta, 3) sosiaalista tukea ja ammatillisen roolin rakentumista sekä 4) tuen tarvetta, saamista ja osoittamista kuvaaviin ja selittäviin tutkimuksiin. Tutkimuksista puolet oli toteutettu kvantitatiivisilla menetelmillä, puolet laadullisesti tai menetelmätriangulaatiota käyttäen. Sosiaalisen tuen rooli tutkimuksissa on lähinnä selittävä. Sen avulla on pyritty ymmärtämään sekä yksilön työroolia, ammatti-identiteettiä ja siihen liittyvää kuormittumista että yksilön suhdetta työorganisaatioonsa. Interpersonaalisella tasolla sosiaalista tukea on tarkasteltu johtajalta ja työtovereilta saatuna sosiaalisena tukena, organisaatiotasolla tukea on kuvattu supportiivisen viestintäilmapiirin ja organisaation havaitun supportiivisuuden käsitteillä. Tulevaisuudessa näiden käsitteiden välisiä yhteyksiä tulisi selvittää. Tutkimushaasteena on myös työn kontekstiin sopivien supportiivisen viestinnän analyysimenetelmien kehittäminen.