Maallikkosaarnan retoriikkaa: uskonnollinen puhe yhteisön rakentajana

Authors

• Elina Siltala
• Saila Poutiainen

DOI: https://doi.org/10.33352/prlg.95807

Keywords:

herätysliikkeet, lestadiolaisuus, retoriikka, saarnaajat, saarnat

Abstract

Suomalaista saarnapuhetta on tutkittu melko runsaasti, myös retorisesta näkökulmasta, mutta maallikkosaarnojen tutkimus on vähäistä. Aiemmat tutkimukset kirkkosaarnoista ja maallikkosaarnoista kuitenkin osoittavat, että yhteisistä sisällöistä huolimatta ne edustavat melko erilaisia puhetyyppejä. Herätysliikesaarnaa leimaavat puheen spontaanius, kohdistaminen kirkkosaarnaa selvärajaisemmalle yhteisölle sekä saarnapuheen merkittävä rooli herätysliikeyhteisön viestintäkulttuurissa ja koko toiminnassa.
Retorisen analyysin lähtökohtana käytettiin puhe-esitystä monesta eri näkökulmasta lähestyvää mallia, joka pohjautuu yhdysvaltalaisen George A. Kennedyn (1984) Raamatun tekstien tutkimuksessa käyttämään kehikkoon. Tässä sovellettua menetelmää ei siis ole alun perin luotu puhuttujen, äänitettyjen tai havainnoitujen saarnojen analyysia varten. Mallissa lähdetään liikkeelle retorisen yksikön määrittelystä ja edetään retorisen tilanteen ja sen asettamien vaatimusten kautta puheaineksen jäsentelyyn ja lopulta siihen, miten retorinen yksikkö on kyennyt täyttämään tilanteen luomat vaatimukset.
Tutkimusaineisto koostui viidestä esikoislestadiolaisen herätysliikkeen maallikkosaarnasta. Saarnat litteroitiin ja niistä poimittiin puhujien käyttämät retoriset tehokeinot, joista yleisimmin esiintyvien käyttötapoja tarkasteltiin lähemmin. Saarnojen retorista tilannetta, rakennetta sekä maallikkosaarnaa puhetyyppinä analysoitaessa tuloksia täydennettiin havaintojen pohjalta tehdyillä tulkinnoilla.
Saarnat etenivät assosiatiivisesti, ja niissä oli runsaasti puhujan tehokeinoja: Raamatusta lainattua kuvakieltä, retorisia kysymyksiä, vastakkainasetteluja ja toisteisuutta. Retorisen analyysin perusteella saarnoista piirtyi kuva omalle puheyhteisölle suunnatuista, yhteisön perinteitä noudattavasta puheesta, jolla on monia funktioita herätysliikkeen toiminnassa. Saarnat toimivat opetuksen sekä herätysliikeyhteisön identiteetin rakentamisen ja ylläpitämisen välineinä. Niiden avulla luodaan turvallisuuden tunnetta sekä rohkaistaan kuulijoita.