Avioliiton pelastamisesta parisuhteen hoitamiseen

Muodosta sisältöön

Authors

  • Jaana Maksimainen

Keywords:

avioliitto, avioliittoneuvonta, formaali sosiologia, parisuhde, parisuhdetyö, perheneuvonta, Simmel, terapeuttinen eetos

Abstract

Avioliittoa ei nykyaikana ajatella ensisijaisesti yhteisöllistä järjestystä ylläpitävänä sosiaalisena ja talou­dellisena instituutiona, vaan kahden ihmisen välisenä suhteena. Sosiologit kuvailivatkin jo 1940­-luvulla, kuinka länsimainen avioliitto on muuttunut ja muuttumassa instituutiosta suhteeksi. Samankaltaisia luonnehdintoja avioliiton luonteen muuttumisesta kuultiin varhain myös kirkon taholta, joka toisen maailmansodan jälkeen aktivoitui avioliittoneuvonnan järjestämisessä monessa maassa, myös Suo­messa. Varhaisen avioliittoneuvonnan tavoitteena oli ennen kaikkea erojen ehkäiseminen eli avioliit­tojen kestävyys, mutta avioerojen määrän kasvaessa ja erilaisen auttamistyön laajentuessa kysymys avioliiton laadusta alkoi nousta kestävyyttä tärkeämmäksi. Laadun korostuminen on ilmennyt ennen kaikkea siinä valtavassa tiedon ja ymmärryksen kaipuussa, joka kohdistetaan avioliittoon suhteena. Nyky­-Suomessa tämä näkyy parisuhteen ja sen eteen tehtävän työn tähdentämisenä. Tässä Georg Simmelin sosiologiasta ammentavassa artikkelissa avioliiton muutosta analysoidaan painopisteen siirtymänä muodosta sisältöön tarkastelemalla varhaista avioliitto­-opastusta ja nykyaikaista parisuh­detyötä. Analyysin lähtökohtana on avioliitto sosiologisena muodon ja sidoksen ongelmana, joka ar­tikkelin mukaan uhkaa usein unohtua moninaisten ”parisuhdeongelmien” kanssa kamppailevassa terapeuttisessa yhteiskunnassa. Artikkelissa kritisoidaankin parisuhdetyölle ominaista tapaa lähestyä parisuhdetta vain teknisen toimivuuden näkökulmasta, jolloin kysymys inhimillisestä sidoksesta uhkaa typistyä yksinomaan elämäntaidolliseksi haasteeksi.

Downloads

Section
Artikkelit

Published

2014-06-01

How to Cite

Maksimainen, J. (2014). Avioliiton pelastamisesta parisuhteen hoitamiseen: Muodosta sisältöön. Sosiologia, 51(2), 123–138. Retrieved from https://journal.fi/sosiologia/article/view/124115