Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Tutkimus & kritiikki julkaisee vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, katsauksia ja puheenvuoroja, kirja-arvioita ja käännöksiä.

Tieteelliset artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin, jossa noudatetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan sekä tiedekustantajien liiton suosituksia arviointikäytänteistä. Artikkeleiden suositeltu pituus on 30 000–60 000 merkkiä, välilyönteineen ja lähdeluetteloineen. Katsaukset ja puheenvuorot käyvät läpi toimituksellisen arvioinnin, ja niiden suositeltu pituus lähdeluetteloineen on maksimissaan 30 000 merkkiä. Kirja-arvioiden pituus on korkeintaan 10 000 merkkiä.

Vertaisarvioinnista

Artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Toimitus valitsee käsikirjoitukselle kaksi vertaisarvioijaa. Arvioijien valinnassa painotetaan kulloisenkin käsikirjoituksen aihepiirin ja tutkimustavan tuntemusta. Arvioijat ovat toimituksen ulkopuolisia sekä käsiteltävän käsikirjoituksen suhteen riippumattomia väitelleitä tutkijoita tai muita asiantuntijoita. Arviointi tehdään anonyymisti.

Vertaisarviointiprosessissa tarkastellaan käsikirjoituksen tieteellistä tasoa ja sen antia suhteessa olemassa olevaan tutkimukseen. Huomio kiinnitetään aiheen hallintaan ja siihen liittyvän keskustelun tuntemiseen, valittuun näkökulmaan, käsiteltyjen teorioiden hallintaan, argumentoinnin tarkkuuteen sekä tutkimuksen toteutuksen luotettavuuteen ja läpinäkyvyyteen. Mikäli tutkimus hyödyntää empiiristä aineistoa, tarkastellaan aineiston kattavuutta, sen käsittelyä ja aineiston perusteella tehtyjen johtopäätösten paikkansa pitävyyttä.

Saatuaan vertaisarvioijilta lausunnot toimitus lähettää niistä kopiot käsikirjoituksen kirjoittajalle.

Lehti tallentaa itselleen sähköisesti tai paperilla kaikista vertaisarvioitavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista arviointiprosessia koskevat keskeiset tiedot ja asiakirjat. Sekä hylätyistä että hyväksytyistä vertaisarvioiduista käsikirjoituksista tallennetaan vähintään seuraavat tiedot: vastaanottopäivämäärä ja päätöksen lähetyspäivämäärä, tekijöiden julkaisuehdotus, tekijöiden nimet ja käsikirjoituksen otsikko, arvioijien nimet ja lausunnot sekä toimituksen tekijöille lähettämät julkaisemista koskevat päätökset. Tallennetut tiedot säilytetään vähintään viiden vuoden ajan.

Tallennetut tiedot eivät ole julkisia, eikä niitä raportoida säännöllisesti TSV:lle. Lehti on sitoutunut kuitenkin tarvittaessa toimittamaan yksittäisen artikkelin vertaisarviointia koskevat tiedot ja asiakirjat TSV:lle tai TENK:lle.

Tutkimus & kritiikki sitoutuu edistämään omassa toiminnassaan Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen (pdf) mukaisia periaatteita.

Käsikirjoitukset jätetään julkaistavaksi seuraavasti: 

Tieteelliset artikkelit:

• 1. tiedosto: artikkelikäsikirjoitus anonymisoituna kokonaisuutena, sisältäen tiivistelmän tekstin alussa, kuviot ja taulukot. Ks. tarkemmat muotoiluohjeet alempana.
• 2. kuvat, kuviot ja taulukot myös omina tiedostoinaan.
• 3. Tarkat kirjoittajien tiedot ja englanninkielinen tiivistelmä pyydetään, kun teksti on hyväksytty.

Katsaukset, puheenvuorot ja kirja-arvostelut jätetään yhtenä tiedostona, ja niihin ei sisällytetä abstraktia.

Muotoilut ja tiedostomuodot: tekstit, kuvat, kuviot ja taulukot

• Käytä riviväliä 1,5 ja riittäviä marginaaleja (sekä vasen että oikea reuna noin 2 cm). Rivitä teksti vasemmalle. Älä käytä automaattitavutusta tai ylimääräisiä muotoiluja tai korostuksia. Älä sisennä rivejä välilyöntien tai sarkainnäppäimen (tabulaattorin) avulla äläkä erota kappaleita toisistaan enterillä tehdyillä tyhjillä riveillä. Lähdeluettelossa voi käyttää riippuvaa sisennystä.
• Käytä kursiivia mahdollisimman vähän. Kursivoi kuitenkin sekä leipätekstissä että lähdeluettelossa kokonaisten teosten ja lehtien nimet. Kursivoi myös vieraskieliset termit, jotka ovat yleensä suluissa (sulkuja ei kursivoida).
• Käytä fonttina Times New Romania koossa 12. 
• Lisää sivunumerointi tiedoston ylä- tai alatunnisteeseen.
• Merkitse otsikkotasot selvästi.
• Pääotsikon enimmäispituus on kymmenen sanaa. Pääotsikon lisäksi tarvitaan lyhyt juokseva otsikko, jos pääotsikon pituus on yli 110 merkkiä välilyönnit mukaan lukien.
• Tarkista, että kussakin väliotsikossa on korkeintaan kuusi sanaa. Otsikon ei tarvitse paljastaa kappaleen kaikkea sisältöä; liian pitkä otsikko hankaloittaa taittoa.
• Taulukoiden ja kuvioiden kuvateksteineen pitää olla vertaisarviointivaiheessa oikeilla paikoillaan leipätekstin seassa. Jos käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi, taittoa varten kirjoittajia pyydetään toimittamaan lopullinen versio, johon on merkitty ainoastaan taulukoiden ja kuvioiden paikat.
• Merkitse taulukoiden ja kuvioiden kuvatekstit VERSAALILLA ja järjestysluvulla, esimerkiksi: ”TAULUKKO 1. Lyhyt kuvaus taulukon sisällöstä.” Taulukon otsikko on sen yläpuolella ja kuvateksti kuvion alapuolella.
• Tallenna erilliset taulukot .doc-muotoon. Tarkista, että taulukot on tehty niin, että jokainen data on omassa solussaan – taulukko ei saa olla tehty sarkaimella.
• Tallenna erilliset kuviot harmaasävyisinä .pdf-, .tiff-, .png-, .jpg- tai .jpeg-muotoon resoluutiolla 300 dpi. Kuviot tarvitaan myös erillisinä, alkuperäisinä kuva- tai muina tiedostoina. Lähetä kuviot sellaisessa tiedostomuodossa, jossa niitä voi tarvittaessa muokata
• Tallenna tekstitiedostot .doc-muotoon. 
• Lainausmerkit (aina ”, ei " tai “) kuuluvat mahdollisiin lainauksiin tai esimerkkilauseisiin. Jos mainitset leipätekstissä esimerkiksi artikkelin nimen tai kirjan luvun nimen, erota myös se muusta tekstistä lainausmerkein. Puolilainausmerkkejä (aina ’, ei ' tai ‘) voi käyttää harkitusti erikoistilanteissa, kuten lainauksen sisäisessä lainauksessa.
• Kirjoita sanat auki, käytä mahdollisimman vähän lyhenteitä (esim., kk, v., min., mm., ns., jne.). Lyhenteitä tulee käyttää suluissa esimerkiksi lähdeviitteen yhteydessä ja niitä voi käyttää harkitusti esimerkiksi taulukoissa. Joskus leipätekstinkin luettavuuden kannalta on kuitenkin parempi käyttää lyhennettä kuin toistaa pitkää alkuperäisilmaisua. Tällaisessa tapauksessa ilmaus pitää kirjoittaa ensimmäisellä käyttökerralla tekstiin auki ja sulkuihin lyhenteenä, minkä jälkeen tekstissä voi käyttää pelkkää lyhennettä. Esimerkki: ”…Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease (CERAD)…” ”…CERAD…”
• Poista ylimääräiset välilyönnit esimerkiksi Wordin etsi & korvaa ‑toiminnolla (find & replace): etsi kaksi välilyöntiä ja korvaa yhdellä. 

Lähdeviittaus leipätekstissä

• Teokseen viitataan kirjoittajien sukunimillä, teoksen ilmestymisvuodella ja tarvittaessa sivunumeroilla. Kun viittaus kohdistuu teokseen kokonaisuudessaan, riittää teoksen vuosiluku. Kun viittaus kohdistuu teoksessa esitettyyn yksittäiseen argumenttiin, on osoitettava myös sivunumero kohdasta, josta argumentti löytyy. 
• Jos kirjoittajia on monta, kahden viimeisen väliin tulee &-merkki, jos viite on suluissa. Jos viite on lausemuotoinen, kahden viimeisen kirjoittajan väliin tulee ja-sana. &-merkkiä tai ja-sanaa edeltävän nimen jälkeen ei tule pilkkua.
• Ensi kertaa viitattaessa luetteloi kaikkien kirjoittajien nimet, paitsi jos kirjoittajia on kuusi tai enemmän. Käytä uudelleen viitattaessa pääsääntöisesti vain ensimmäisen kirjoittajan nimeä ja merkintää ”ym.”. Lausemuodossa ei käytetä lyhenteitä, joten ym.-lyhenne pitää korvata esimerkiksi ilmauksella ”X ja kollegat”, ”X ja hänen kollegansa”, ”X tutkimusryhmineen”, ”X ja hänen työtoverinsa”. 
• Esimerkkejä:
  • Pekka Kosonen tarkastelee keskenään kilpailevia tulkintoja kapitalismin kehityksestä (1983).  [Viitataan artikkeliin kokonaisuudessaan.]
  • Althusserin (1984, 77) mukaan Pääoman lukeminen on syytä aloittaa sen toisesta osasta. [Viitataan teoksessa esitettyyn argumenttiin.]
  • Virenin ja Vähämäen (2015) mukaan olemme siirtyneet tietokykykapitalismiin. [Viitataan kirjan lukuun kokonaisuudessaan.]

Lähdeluettelo

• Laadi lähdeluettelo sukunimien mukaiseen aakkosjärjestykseen. Riippuvaa sisennystä voi käyttää, mutta älä sisennä rivejä sarkaimella tai välilyönneillä. Käytä kappalejakoa lähteiden välillä, mutta älä tee kahden lähteen väliin pelkkää tyhjää riviä enterin avulla.
• Usean kirjoittajan nimiluetteloon ei tule pilkkua ennen &-merkkiä. Sivunumeroiden väliin tulee lyhyt ajatusviiva eli n-ajatusviiva (en dash; –), ei siis lyhyt yhdysmerkki (hyphen; -) eikä pitkä ajatusviiva eli m-ajatusviiva (em dash; —).
• Kursivoi kunkin teoksen nimi; jos kyse on lehdestä, kursivoi lehden nimi.  Jos kyseessä on painamaton teos, sen nimeä ei kursivoida.
• Jos teoksen nimessä on useita sanoja, käytä isoa alkukirjainta pääsääntöisesti vain niistä ensimmäisessä. Käytä silti isoja alkukirjaimia sanoissa, joihin kuuluu iso alkukirjain kyseisen kielen konventioiden mukaisesti (kuten erisnimissä, englanninkielisissä kielten nimissä, saksankielisissä substantiiveissa). Kirjoita lehtien nimet niin kuin lehdet itse kirjoittavat ne – yleensä useimmat sanat alkavat isolla alkukirjaimella.
• Jos teoksen nimessä on otsikko ja alaotsikko, käytä niiden välissä kaksoispistettä, paitsi jos teoksessa on käytetty jotain muuta välimerkkiä. Jos teoksen nimeen kuuluu kaksoispisteen tai ajatusviivan jälkeinen alaotsikko, kirjoita se suomenkielisessä teoksessa pienellä alkukirjaimella, muunkielisessä isolla. Kysymysmerkin, huutomerkin tai pisteen jälkeinen alaotsikko alkaa aina isolla alkukirjaimella.
• Lähteiden selitykset esitetään suomeksi: esimerkiksi Teoksessa (ei ”In”), toim. (ei ”ed./eds.”), s. (ei ”p./pp.”), 3. painos (ei ”3rd edition”), ym. (ei ”et al.”). Kustantajan toimipaikka suomennataan, jos paikkakunnalla on vakiintunut suomalainen nimi: London --> Lontoo, Hamburg --> Hampuri jne..
• Tarkista, että leipätekstissä on asianmukaiset lähdemerkinnät. Tarkista, että jokainen lähde löytyy lähdeluettelosta ja että jokaiseen lähdeluettelossa olevaan teokseen viitataan tekstissä. Tarkista myös, että tekstissä ei viitata olemattomiin kuvioihin tai taulukoihin ja päinvastoin.
• Suomennetuissa teoksissa mainitaan aina myös suomentaja. 
• Esimerkit:
  • Kosonen, P. (1983). Kapitalismin kuoleminen, tuleminen ja kehityspotentiaalit. Tiede & Edistys, 8(2), 26–32.
  • Althusser, L. (1969/1984). Miten lukea ”Pääomaa”. Teoksessa L. Althusser, Ideologiset valtiokoneistot (suom. L. Lehto & H. Sivenius)  (67–78). Tampere: Vastapaino.
  • Viren, E. & Vähämäki, J. (2015). Mitä on tietokykykapitalismi? Teoksessa K. Brunila, J. Onnismaa & H. Pasanen (Toim.), Koko elämä töihin. Koulutus tietokykykapitalismissa (25–57). Tampere: Vastapaino.

Nettiviitteet 

Viittaukset leipätekstissä kuten muihinkin lähteisiin.  Lähdeviitteissä:

• Keto, J. W. (1946/2020). Marxin sosiologian peruspiirteet. Helsinki: Työväensivistysliitto. Noudettu 1.6.2020 osoitteesta https://www.marxists.org/suomi/keto/1946/marxin-sos-perus.htm [Viitataan teokseen, joka on saatavilla Internetissä HTML-muodossa]
• Eskelinen, Teppo & Jonker-Hoffrén, Paul (2017) Taloustiede episteemisenä yhteisönä ja kamppailu asiantuntijuudesta. Poliittinen talous, 5 (1),  91–120.  https://doi.org/10.51810/pt.96125.  [Viitataan verkkojulkaisun sivunumeroituun PDF-artikkeliin.]
• IS (2020) Video kuohuttaa New Yorkissa: Poliisi jyrää maastureilla päin mielenosoittajia. Ilta-Sanomat, 1.6.2020. Noudettu 1.6. 2020 osoitteesta  https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006526535.html. [Viitataan sanomalehtiartikkeliin]

Kirja-arvostelut

Kirja-arvosteluissa arvioitavan teoksen tiedot esitetään tekstin alussa, omana kappaleenaan heti otsikon jälkeen. Mahdolliset viittaukset muihin teksteihin esitetään alaviitteissä. Kirjoittajan nimi tulee tekstin loppuun.

*****

Marxin ja Engelsin teoksiin viittaaminen. Viittausten yhdenmukaisuuden takaamiseksi suosittelemme käyttämään suomennoksista Marx Engels valittujen teoksen kuusiosaista laitosta, johon viitataan lyhenteellä MEVT6. Saksankielisiin alkuperäisteksteihin viitataan Marx Engels Werke kokoelman (MEW), ja englanninkielisiin käännöksiin Marx Engels Collected Works kokoelman (MECW) mukaan.