Valtioteoreettisia tulokulmia kapitalismin ekologiseen sääntelyyn

Authors

• Joonas Kumpulainen Tampereen yliopisto
• Petro Leinonen Tampereen yliopisto

DOI: https://doi.org/10.55294/tk.119451

Keywords:

ilmastonmuutos, regulaatioteoria, talouskasvu, valtioteoria, vihreä kasvu

Abstract

Vihreästä talouskasvusta on tullut 2010-luvun aikana yhä vahvemmin osa kehittyneiden teollisuusmaiden talouspoliittisia ohjelmia, mutta empiiriset näytöt talouskasvun ja ekologisen kestävyyden yhteensovittamisesta ovat edelleen heikkoja. Artikkelissa kehitetään valtio- ja talousteoriaa yhdistävää teoreettista käsitteistöä vihreän kapitalismin ristiriitojen ja mahdollisuuksien analyysiin sekä arvioidaan tämän lähestymistavan soveltuvuutta empiiriseen aineistoanalyysiin. Lähestymistavan soveltuvuutta empiiriseen tutkimukseen testataan esimerkeillä Euroopan unionin ja Suomen ilmastopoliittista päätöksentekoa ohjaavista dokumenteista. Analyysimme perusteella käsitteistö mahdollistaa ilmastopolitiikan käsittelyn suhteessa kapitalismin ja poliittisten instituutioiden materiaalisiin uusintamisehtoihin. Tästä näkökulmasta kysymys talouskasvusta näyttäytyy keskeisenä poliittisten instituutioiden rahoituksen, palkkatyöinstituution uusintamisen ja talousjärjestelmän legitimiteetin kannalta. Toiseksi käsitteistömme auttaa jäsentämään, kuinka poliittiset intressit artikuloituvat eri regulaatiomuotojen puitteissa, joiden toiminta edellyttää osin ristiriitaisten päämäärien sitouttamista yhteiskunnallista vallankäyttöä tavoitteleviin projekteihin.

Avainsanat: ilmastonmuutos, regulaatioteoria, talouskasvu, valtioteoria, vihreä kasvu

References

Aglietta, M. (2015). A Theory of Capitalist Regulation. The US Experience. Lontoo: Verso.

Aslani, A., Helo, P. & Naaranoja, M. (2013). Evaluation of renewable energy development in power generation in Finland. Journal of Renewable and Sustainable Energy, 5(6). https://doi.org/10.1063/1.4855095.

Backhouse, R. E. & Boianovsky, M. (2016). Secular stagnation: The history of a macroeconomic heresy. History of Economic Thought, 23(6), 946–970. https://doi.org/10.1080/09672567.2016.1192842.

Bank Of England (2021). How has growth changed over time. Noudettu 19.1.2023 osoitteesta https://www.bankofengland.co.uk/knowledgebank/how-has-growth-changed-over-time.

Brand, U. & Wissen, M. (2015). Strategies of a Green Economy, contours of a Green Capitalism. Handbook of the International Political Economy of Production. Cheltenham: Edwar Elgar Publishing.

Christophers, B. (2022). Fossilised Capital: Price and Profit in the Energy Transition. New Political Economy, 27(1), 146–159. https://doi.org/10.1080/13563467.2021.1926957.

Euroopan komissio (2008). Kaksi kertaa 20 vuonna 2020. Ilmastonmuutostoimet – mahdollisuus Euroopalle. KOM (2008) 30 lopullinen. Noudettu 24.4.2023 osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:52008DC0030.

Euroopan komissio (2019a). Communication from the commission to the european parliament, the council, the european economic and social committee and the committee of the regions empty. Noudettu 24.3.2023 osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52019DC0285.

Euroopan komissio (2019b). Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Komission tiedonanto, COM(2019) 640 final. Noudettu 24.4.2023 osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex:52019DC0640.

Euroopan komissio (2020). Identifying Europe’s recovery needs. COM(2020) 456 final. Noudettu 24.4.2023 osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52020SC0098(01)&qid=1632480138899&from=EN.

Euroopan komissio (2021). Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Noudettu 24.4.2023 osoitteesta https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi.

Euroopan parlamentti (2019). The Juncker Commission’s ten Priorities. An end-of-term assessment. European Parliamentary Research Service. Noudettu 24.4.2023 osoitteesta https://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document/EPRS_IDA(2019)637943%20.

Gramsci, A. (1979). Vankilavihkot. Valikoima. Toim. M. Böök. Suom. M. Berger, M. Böök & L. Talvio. Helsinki: Kansankulttuuri.

Greenpeace (2019). European Green Deal misses the mark. Noudettu 13.1.2023 osoitteesta https://www.greenpeace.org/eu-unit/issues/climate-energy/2517/european-green-deal-misses-the-mark/.

Gonçalves, J. & Costa, M. (2022). The political influence of ecological economics in the European Union applied to the cap-and-trade policy. Ecological economics, 195. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2022.107352.

Haberl, H., Wiedenhofer, D., Virág, D., Kalt, G., Plank, B. ym. (2020). A systematic review of the evidence on decoupling of GDP, resource use and GHG emissions, part II: synthesizing the insights. Environmental Research Letters, 15(6). https://doi.org/10.1088/1748-9326/ab842a.

Harvey, D. (2005). A Brief History of Neoliberalism. Oxford: Oxford University Press.

Hein, J., Heiko, F., Kunz, Y. & Rina, M. (2018). The Transnationalisation of Competing State Projects: Carbon Offsetting and Development in Sumatra’s Coastal Peat Swamps. Antipode, 50(4), 953–975. https://doi.org/10.1111/anti.12381.

Hickel J. & Kallis, G. (2019). Is Green Growth Possible? New Political Economy, 25(4), 469–486. https://doi.org/10.1080/13563467.2019.1598964.

Holappa, L. (2016). Wolfgang Streeck ja talouspolitiikan pakot. Poliittinen talous 4(1), 57–62. https://doi.org/10.51810/pt.96132.

Honkanen, P. (2007). Työttömyys ja arvoteoria – tutkielma työttömyydestä, talousteorioista ja sosiaalipolitiikasta. Turun yliopiston julkaisuja. Väitöskirja. Sarja C. Osa: 252.

IMF (2021). Still Not Getting Energy Prices Right: A Global and Country Update of Fossil Fuel Subsidies. Noudettu 29.4.2022 osoitteesta https://www.imf.org/en/Publications/WP/Issues/2021/09/23/Still-Not-Getting-Energy-Prices-Right-A-Global-and-Country-Update-of-Fossil-Fuel-Subsidies-466004.

Jakob, M., Steckel J. C. & Edenhofer, O. (2014). Consumption- Versus Production-Based Emission Policies. Annual Review of Resource Economics, 6(1), 297–318. https://doi.org/10.1146/annurev-resource-100913-012342.

Jessop, B. (1990). State Theory: Putting the Capitalist State in Its Place. Cambridge: Polity Press.

Jessop, B (2009). Cultural political economy and critical policy studies. Critical Policy Studies, 3(3-4), 336–356. https://doi.org/10.1080/19460171003619741.

Jessop, B. (2013). Revisiting the regulation approach: Critical reflections on the contradictions, dilemmas, fixes and crisis dynamics of growth regimes. Capital & Class, 37(1), 5–24. https://doi.org/10.1177/0309816812472968.

Jiborn, M., Kander, A., Kulionis, V., Nielsen, H. & Moranc, D. (2018). Decoupling or delusion? Global Environmental Change, 49, 27–34. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2017.12.006.

Kellokumpu, V. (2021). The bioeconomy, carbon sinks, and depoliticization in Finnish forest politics. Environment and Planning E: Nature and Space, 5(3), 1164–1183. https://doi.org/10.1177/25148486211049322.

Keynes, J. (1930). Economic Possibilities for our Grandchildren. Teoksessa Essays in Persuasion, 358–373. New York: Harcourt Brace.

Kilponen, J., Kinnunen, H. & Mäki-Fränti, P. (2014). Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät heikentyneet. Euro & talous, 22(5), 67–78.

Koch, M. (2011). Capitalism and Climate Change: Theoretical Discussion, Historical Development and Policy Responses. Lontoo: Palgrave Macmillan Limited.

Kortesoja, M. (2021). Marxismi versus ekonomismi. Tutkimus & kritiikki, 1(1), 43–66. https://doi.org/10.55294/tk.95213.

Kosonen, P. (1998). Pohjoismaiset mallit murroksessa. Tampere: Vastapaino.

Krugman, P. & Wells, R. (2015). Economics. New York: Worth Publishers.

Le Quéré, C., Jackson, R., Jones, M., Smith, A., Abernethy, S. ym. (2020). Temporary reduction in daily global CO2 emissions during the COVID-19 forced confinement. Nature Climate Change, 10, 647–653. https://doi.org/10.1038/s41558-020-0797-x.

Mitchell, W., Wray, R. & Watts, M. (2019). Macroeconomics. Lontoo: Red Globe Press.

Offe, C. (1984). Contradictions of the Welfare State. Lontoo: Hutchinson & Co.

Ougaard, M. (2018). The Transnational State and the Infrastructure Push. New Political Economy, 23(1), 128–144. https://doi.org/10.1080/13563467.2017.1349085.

Phillips, L. & Rozworski, M. (2019). The People’s Republic of Walmart. How the World’s Biggest Corporations are Laying the Foundation for Socialism. Lontoo: Verso.

Pohjola, M. (2019). Taloustieteen oppikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Ruggiero, S., Varho, V. & Rikkonen, P. (2015). Transition to distributed energy generation in Finland: Prospects and Barriers. Energy Policy, 86, 433–443. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2015.07.024.

Shaikh, A. (2016). Capitalism, Competition, Conflict, Crises. New York: Oxford University Press.

Shaikh, A. (2018). Capital as a Social Relation. Teoksessa The New Palgrave Dictionary of Economics, 1272-1277. Lontoo: Palgrave Macmillan.

Streeck, W. (2015). Ostettua aikaa: Demokraattisen kapitalismin lykätty kriisi. Suom. M. Kukkonen. Tampere: Vastapaino.

Summers, L. (2013). U.S. Economic Prospects: Secular Stagnation, Hysteresis, and the Zero Lower Bound. Business Economics, 49(2), 65–73. https://doi.org/10.1057/be.2014.13.

Tilastokeskus (2022). Kasvihuonepäästöt vuonna 2021 pienessä nousussa. Noudettu 19.12.2022 osoitteesta https://www.stat.fi/julkaisu/cktlf0i203azm0a519to5exzc.

Yhdistyneet kansakunnat (1987). Our Common Future. Report of the World Commission on Environment and Development. UN Document. Noudettu 10.4.2021 osoitteesta http://www.ask-force.org/web/Sustainability/Brundtland-Our-Common-Future-1987-2008.pdf.

Vadén, T., Majava, A., Toivanen, T., Järvensivu, P., Hakala, P. ym. (2019). To continue to burn something? Technological, economic and political path dependencies in district heating in Helsinki, Finland. Energy Research & Social Science, 58. https://doi.org/10.1016/j.erss.2019.101270.

Vadén, T., Lähde, A., Majava, P., Järvensivu, P., Toivanen, T. ym. (2020). Raising the bar: on the type, size and timeline of a ‘successful’ decoupling, Environmental Politics, online, 30(3), 462–476. https://doi.org/10.1080/09644016.2020.1783951.

Valtioneuvosto (2019). Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi: sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Noudettu 24.4.2023 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3.

Valtioneuvoston kanslia (2011). Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Avoin oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Noudettu 24.4.2023 osoitteesta

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201704256255.

Valtiovarainministeriö (2010). Julkinen talous tienhaarassa. Finanssipolitiikan suunta 2010-luvulla. Valtiovarainministeriön julkaisuja 8/2010. Noudettu 24.4.2023 osoitteesta https://vm.fi/documents/10623/456829/Julkinen+talous+tienhaarassa+2010.pdf/ccd9427d-219e-4268-b1d8-ac0b96a3e39d/Julkinen+talous+tienhaarassa+2010.pdf?version=1.0&t=1426598880000.

Vidal, M. (2013). Postfordism as a dysfunctional accumulation regime: a comparative analysis of the USA, the UK and Germany. Work, Employment and Society, 27(3), 451–471. https://doi.org/10.1177/0950017013481876.

Von der Leyen, U. (2019). Ohjelma Euroopalle. Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024. Noudettu 24.4.2023 osoitteesta https://op.europa.eu/s/yBXb.

Wood, E. M. (2002). The Origin of Capitalism: A Longer View. Lontoo: Verso.

WWF (2019). European green deal: Five tests it must pass. Noudettu 13.1.2022 osoitteesta https://d2ouvy59p0dg6k.cloudfront.net/downloads/european_green_deal_wwf_briefing_oct_2019.pdf.

Ylä-Anttila, T., Gronow, A., Karimo, A., Goodman, J. & da Rimini, F. (2020). Breaking the Treadmill? Climate Change Policy Networks and the Prospects for Low Carbon Futures in Australia and Finland. Society & Natural Resources, 33(11), 1380–1398. https://doi.org/10.1080/08941920.2020.1802540.