Kokoava ote teknologiaan Marxiin ja Heideggeriin pohjautuen

Authors

• Toni Ruuska Helsingin yliopisto
• Pasi Heikkurinen Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.55294/tk.127559

Keywords:

teknologia, kritiikki, marx, heidegger, kestävyys

Abstract

Modernin tekniikan eli teknologian aikakauden voidaan nähdä alkaneen teollistumisesta. Sitä määrittää eri työvälineiden ja kulttuuristen suhteiden yhteen kietoutuneisuus, tuotantoprosessien monimutkaistuminen ja resurssi-intensiivisyys. Laajentuva teknosfääri – teknologisen järjestelmän kokonaisuus – on laadultaan olio, jossa ”tekniikka” ja ”logiikka” ovat sekoittuneet laskelmoiduksi, ulkoistetuksi ja automatisoiduksi ”teknologiikaksi”, jota pitää liikkeessä ulkoiset resurssipanokset. Teknologiaan ja teknosfääriin liittyy kosolti sosiaalisia ja ekologisia ongelmia. Näiden ongelmien perkaamisen ohella päähuomiomme tässä kirjoituksessa on kokoavan teknologiakäsityksen luonnostelemisessa vaihtoehdoksi vallitseville teknologiaymmärryksille. Hahmottelemme tätä otetta etenkin Marxin ja Heideggerin ajatusten viitoittamana. Tavoitteemme on edistää kokonaisvaltaisemman ja refleksiivisemmän teknologiakeskustelun syntyä, jossa otetaan huomioon teknologian keskeiset ongelmat, säilyttäen kuitenkin avoimuus sille, että teknologia ja sen kehittäminen voivat tuoda mukanaan muutakin kuin massasukupuuttoja ja eriarvoisuutta.

References

Arboleda, M. (2020). Planetary mine: Territories of extraction under late capitalism. Lontoo: Verso Books.

Bambach, C. (2003). Heidegger's Roots: Nietzsche, National Socialism, and the Greeks. Ithaca, NY: Cornell University Press.

Benton, T. (1989). Marxism and Natural Limits: An Ecological Critique and Reconstruction. New Left Review, 178, 51–86.

Bookchin, M. (2005). The Ecology of Freedom: The Emergence and Dissolution of Hierarchy. Chico: AK Press.

Bridle, J. (2018). New Dark Age: Technology and the End of Future. Lontoo: Verso Books.

Camatte, J. (1995). The Wandering of Humanity. Engl. F. Perlman ym. Teoksessa This World We Must Leave and Other Essays, 39–90. New York: Automedia.

Dreyfus, H. (1991/2017). Heidegger’s Hermeneutic Realism. Teoksessa Dreyfus, H., Background Practices: Essays on the Understanding of Being (toim. M. A. Wrathall), 94–108. Oxford: Oxford University Press.

Dreyfus, H. & Kelly, S. D. (2011). All Things Shining: Reading the Western Classics to Find Meaning in a Secular Age. New York: Free Press.

Dusek, V. (2006). Philosophy of Technology: An Introduction. Malden, Oxford & Carlton: Blackwell Publishing.

Edwards, P. (2017) Knowledge Infrastructures for the Anthropocene. The Anthropocene Review, 4(1), 34–43. https://doi.org/10.1177/2053019616679854

Eerikäinen, H. (2016). Autiomaa leviää - Heideggerin kansallissosialismi ja juutalaisvastaisuus Mustien vihkojen valossa. Ajatus, 73, 93–138.

Elhacham, E., Ben-Uri, L., Grozovski, J., Bar-On, Y. & Milo, R. (2020). Global human-made mass exceeds all living biomass. Nature, 588, 442–444. https://doi.org/10.1038/s41586-020-3010-5

Ehrenfeld, D. (1981). The Arrogance of Humanism. Oxford: Oxford University Press.

Ellul, J. (1954/1964). The Technological Society. Engl. J. Wilkinson. New York: Vintage Books.

Ellul, J. (1976). Ethics of Freedom. Lontoo & New York: Mowbrays.

Foster, J. B. (1998). The Communist Manifesto and the Environment. Teoksessa L. Panitch & C. Leys (toim.), The Socialist Register, 169–189. Woodbridge: Merlin Press.

Foster, J. B. (1999). Marx's Theory of Metabolic Rift: Classical Foundations for Environmental Sociology. American Journal of Sociology, 105(2), 366–405. https://doi.org/10.1086/210315

Foster, J. B. (2000). Marx’s Ecology: Materialism and Nature. New York: Monthly Review Press.

Foster, J. B. (2020). The Return of Nature: Socialism and Ecology. New York: Monthly Review Press.

Georgescu-Roegen, N. (1971). The Entropy Law and the Economic Process. Cambridge, MA: Harvard University Press.

Georgescu-Roegen, N. (1975). Energy and Economic Myths. Southern Economic Journal, 41(3), 347–381.

Harvey, D. (2016). The Ways of the World. Oxford: Oxford University Press.

Heidegger, M. (1927/2000). Oleminen ja aika. Suom. R. Kupiainen. Tampere: Vastapaino.

Heidegger, M. (1949–1950/2007). Tekniikka ja käänne. Suom. V. Jaaksi. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura.

Heidegger, M. (1966/1995). "Enää vain Jumala voi meidät pelastaa": Martin Heideggerin Spiegel-haastattelu. Suom. T. Vadén. niin & näin, 4/1995, 6–16.

Heidegger, M. (1971). On the Way to Language. Engl. P. D. Hertz. New York: Harper & Row.

Heidegger, M. (1944–1945/2005). Silleen jättäminen. Suom. R. Kupiainen. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura.

Heikkurinen, P. 2018. Degrowth by means of technology? A treatise for an ethos of releasement. Journal of Cleaner Production, 197, 1654–1665. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2016.07.070

Heikkurinen, P. (2021a). Atechnological Experience Unfolding: Meaning for the Post-Anthropocene. Teoksessa P. Heikkurinen & T. Ruuska (toim.), Sustainability beyond Technology: Philosophy, Critique, and Implications for Human Organization, 96–109. Oxford: Oxford University Press.

Heikkurinen, P. (2021b). The Nature of Degrowth: Theorizing the Core of Nature for the Degrowth Movement. Environmental Values, 30(3), 367–385. https://doi.org/10.3197/096327120X15973379803681

Heikkurinen, P. & Ruuska, T. (2021) Technology and Sustainability: A Conclusion. Teoksessa P. Heikkurinen & T. Ruuska (toim.), Sustainability beyond Technology: Philosophy, Critique, and Implications for Human Organization, 279–282. Oxford: Oxford University Press.

Heikkurinen, P., Ruuska, T., Kuokkanen, A. & Russell, S. (2019a). Leaving Productivism Behind: Towards a Holistic and Processual Philosophy of Ecological Management. Philosophy of Management, 20, 21–36. https://doi.org/10.1007/s40926-019-00109-w

Heikkurinen, P., Ruuska, T., Wilén, K. & Ulvila, M. (2019b). The Anthropocene Exit: Reconciling Discursive Tensions on the New Geological Epoch. Ecological Economics, 164, 106369. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2019.106369

Heiskanen, J. (2015). Karl Marx filosofina. Helsinki: Demokraattinen sivistysliitto & Karl Marx -seura.

Hickel, J. & Kallis, G. (2019). Is Green Growth Possible? New Political Economy, 25(4), 469–486. https://doi.org/10.1080/13563467.2019.1598964

Horkheimer, M. (2008). Välineellisen järjen kritiikki. Suom. O.-P. Moisio & V. Pietilä. Tampere: Vastapaino.

Hornborg, A. (1998). Towards an ecological theory of unequal exchange: articulating world system theory and ecological economics. Ecological Economics, 25(1), 127–136. https://doi.org/10.1016/S0921-8009(97)00100-6

Hornborg, A. (2001). The Power of the Machine: Global Inequalities of Economy, Technology, and Environment. Oxford: Rowman & Littlefield Publishers.

Hornborg, A. (2011). Global Ecology and Unequal Exchange: Fetishism in a Zero-Sum World. Lontoo: Routledge.

Hornborg, A. (2016). Global Magic: Technologies of Appropriation from Ancient Rome to Wall Street. Hampshire: Palgrave Macmillan.

Hornborg, A. (2019), Nature, Society, and Justice in the Anthropocene: Unraveling the Money-Energy-Technology Complex. Cambridge: Cambridge University Press.

Hornborg, A. (2021). Reversing the Industrial Revolution: Theorizing the Distributive Dimensions of Energy Transitions. Teoksessa P. Heikkurinen & T. Ruuska (toim.), Sustainability beyond Technology: Philosophy, Critique, and Implications for Human Organization, 182–197. Oxford: Oxford University Press.

Ingold, T. (2000). The Perception of the Environment. Essays on Livelihood, Dwelling and Skill. Lontoo: Routledge.

Ingold, T. & Kurttila, T. (2000). Perceiving the environment in Finnish Lapland. Body & Society, 6(3–4), 183–196. https://doi.org/10.1177/1357034X00006003010

Jokisalo, J. (2015). Edistyksen käsite, historianfilosofia ja länsimainen historiankirjoitus. Teoksessa K. Väyrynen & J. Pulkkinen (toim.), Historianfilosofia: klassiset ajattelijat antiikista nykyisyyteen, 158–177. Tampere: Vastapaino.

Khong, L. (2003). Actants and enframing: Heidegger and Latour on technology. Studies in History and Philosophy of Science Part A, 34(4), 693–704. https://doi.org/10.1016/j.shpsa.2003.09.003

Kröger, M. (2021). Extractivisms, Existences, and Extinctions: Monoculture Plantations and Amazon Deforestation. Lontoo: Routledge.

Marcuse, H. (1964/2002). One-Dimensional Man: Studies in the Ideology of Advanced Industrial Society. Lontoo & New York: Routledge.

Malm, A. (2016). Fossil Capital: The Rise of Steam Power and the Roots of Global Warming. New York: Verso Books.

Marx, K. (1867/2013). Pääoma. Poliittisen taloustieteen arvostelua. 1. osa. Pääoman tuotantoprosessi. Suom. O. V. Louhivuori, Mauri Ryömä & Tuure Lehén. [Helsinki]: TA-Tieto.

Marx, K. (1857–1858/1993). Grundrisse. Foundations of the Critique of Political Economy (Rough Draft). Engl. M. Nicolaus. New York: Penguin.

Mészáros, I. (1970). Marx’s Theory of Alienation. Lontoo: Merlin Press.

Oittinen, V. (2018). Marx ja moderni: Jatkuvuuksia ja katkoksia Marx-kuvassa. Tampere: niin & näin.

Parrique, T., Barth, J., Briens, F., Kerschner, C., Kraus-Polk, A. ym. (2019). Decoupling Debunked: Evidence and Arguments against Green Growth as a Sole Strategy for Sustainability. Bryssel: European Environmental Bureau.

Pylkkö, P. (2011). Marxin viherpäivityksen vakavasta uskottavuusvajeesta – Jukka Heiskasen Marx-tulkinnan tarkastelua [blogi]. Uunikustannus, helmikuu 2011. http://www.uunikustannus.fi/marx.pdf

Pylkkö, P. (2013). Ajatus ja kädet. Taivassalo: Uuni Kustannus.

Ruuska, T. (2019). Reproduction Revisited: Capitalism, Higher Education and Ecological Crisis. Mayfly Books.

Ruuska, T. (2021). Conditions for Alienation: Technological Development and Capital Accumulation. Teoksessa P. Heikkurinen & T. Ruuska (toim.), Sustainability beyond Technology: Philosophy, Critique, and Implications for Human Organization, 138–160. Oxford: Oxford University Press.

Ruuska, T. & Heikkurinen, P. (2021). Technology and Sustainability: An Introduction. Teoksessa P. Heikkurinen & T. Ruuska (toim.), Sustainability beyond Technology: Philosophy, Critique, and Implications for Human Organization, 1–26. Oxford: Oxford University Press.

Ruuska, T., Heikkurinen, P, & Wilén, K. (2020). Domination, Power, Supremacy: Confronting Anthropolitics with Ecological Realism. Sustainability, 12(7), 7–26. https://doi.org/10.3390/su12072617

Saito, K. (2017). Karl Marx’s Ecosocialism: Capital, Nature, and the Unfinished Critique of Political Economy. New York: Monthly Review Press.

Saito, K. (2023). Marx in the Anthropocene: Towards the Idea of Degrowth Communism. Cambridge: Cambridge University Press.

Salminen, A. & Vadén, T. (2013). Energia ja kokemus. Tampere: niin & näin.

Salminen, A. & Vadén, T. (2018). Elo ja anergia. Tampere: niin & näin.

Severino, E. (1982/2016). The Essence of Nihilism. Engl. G. Donis. Lontoo & New York: Verso Books.

Severino, E. (1997). Kärsimys, kohtalo, kapitalismi. Suom. M. Salo & J. Vähämäki. Helsinki: Loki.

Skrbina, D. (2014). The Metaphysics of Technology. Lontoo & New York: Routledge.

Skrbina, D. & Kordie, R. (2021). Creative Reconstruction of the Technological Society: A Path to Sustainability. Teoksessa P. Heikkurinen & T. Ruuska (toim.), Sustainability beyond Technology: Philosophy, Critique, and Implications for Human Organization, 254–276. Oxford: Oxford University Press.

Spengler, O. (1918–1922/2002). Länsimaiden perikato: Maailmanhistorian morfologian ääriviivoja. Lyhennetty laitos. Suom. Y. Massa. Helsinki: Tammi.

Steffen, W., Broadgate, W., Deutsch, L., Gaffney, O. & Ludwig, C. (2015). The trajectory of the Anthropocene: The great acceleration. The Anthropocene Review, 2(1), 81–98. https://doi.org/10.1177/2053019614564785

Steiner, G. (1997). Heidegger. Suom. T. Vadén. Helsinki: Gaudeamus.

Suarez-Villa, L. (2013). Globalization and Technocapitalism: The Political Economy of Corporate Power and Technological Domination. Farham & Burlington: Ashgate.

Takkinen, P. & Heikkurinen, P. (2022). Harmaalla alueella: Autoetnografia kestävyysasiantuntijuu-den teknologiasuhteesta. niin & näin, 4/2022, 15–26.

Traverso, E. (2021). Revolution: An Intellectual History. Lontoo & New York: Verso.

Vadén, T. (2009). EROEI-fantasia eli kysymyksiä tulevaisuuden filosofeille. niin & näin, 4/2009, 46–54.

Vadén, T. (2014). ”Oleminen on tuotantoprosessi” – Heidegger lukee Marxia. niin & näin, 3/2014, 73–78.

Vadén, T. (2021). What Does Fossil Energy Tell Us about Technology? Teoksessa P. Heikkurinen & T. Ruuska (toim.), Sustainability beyond Technology: Philosophy, Critique, and Implications for Human Organization, 161–181. Oxford: Oxford University Press.

Vadén, T., Lähde, V., Majava, A., Järvensivu, P., Toivanen, T. ym. (2020). Decoupling for ecological sustainability: A categorisation and review of research literature. Environmental science & policy, 112, 236–244. https://doi.org/10.1016/j.envsci.2020.06.016

Wallgren, T. & Toivakainen, N. (2021). The Question of Technology: From Noise to Reflection. Teoksessa P. Heikkurinen & T. Ruuska (toim.), Sustainability beyond Technology: Philosophy, Critique, and Implications for Human Organization, 29–58. Oxford: Oxford University Press.

Wendling, A. E. (2009). Karl Marx on Technology and Alienation. Hampshire & New York: Palgrave MacMillan.

Wiedmann, T., Schandl, H., Lenzen, M., Moran, D., Suh, S. ym. (2015). The Material Footprint of Nations. PNAS, 112(20), 6271–6276. https://doi.org/10.1073/pnas.1220362110

von Wright, G. H. (1981). Humanismi elämänasenteena. Suom. K. Kaila. Helsinki: Otava.

Zimmerman, M. F. (1983). Toward a Heideggerean Ethos for Radical Environmentalism. Environmental Ethics, 5(2), 99–131.