Innovaatio nykykapitalismin ideologisena arvona

Författare

• Marko Ampuja

DOI: https://doi.org/10.55294/tk.95248

Nyckelord:

innovaatio, ideologia, ideologiateoria, konjunktuuri, keynesiläisyys, uusliberalismi, kriisi

Abstract

Artikkelissa tarkastellaan kriittisesti innovaatioita koskevia valtavirtanäkemyksiä nyky­kapitalismille ominaisina ajatusmuotoina. Esitys nojautuu ns. Projekt Ideologie-Theo­rien (PIT) kehittelemään ideologiateoreettiseen näkökulmaan ja käsitteistöön. Ideologia­teoreettisesta perspektiivistä innovaatiota voi luonnehtia ”ideologiseksi arvoksi”, johon eri ideologiset mahdit vetoavat pyrkiessään organisoimaan hegemoniaansa. Artikkelissa käydään aluksi läpi hallitsevia tapoja ymmärtää innovaatioita. Tarkastelen yhtäältä suo­malaisen innovaatiopolitiikan kehitystä ja toisaalta taloustieteellisesti suuntautuneen in­novaatiotutkimuksen päälinjoja. Tätä seuraa kuvaus siitä, miten teknologisen innovoin­nin asemaa kapitalismissa on lähestytty marxilaisessa tutkimusperinteessä, minkä jälkeen analysoin innovaatiopuhetta kapitalismin uusliberaalille suhdanteelle ominaisena ilmiönä. Artikkelini keskeisenä väitteenä on, että valtavirtaisella innovaatiopuheella on poliittisesti ja ideologisesti merkittävää populaaria vetovoimaa, joka perustuu sen loihtimille mieliku­ville luovuudesta, yrittäjyydestä, kilpailukyvystä ja talouskasvusta. Ne muodostavat posi­tiivisen markkinaliberaalin vastinparin uusliberalismin autoritaarisille ja kurinalaistaville piirteille. Artikkelin lopussa pohdin sitä, uhkaako uusliberalismin nykyinen ”orgaaninen kriisi” hallitsevien markkinavetoisten innovaationäkemysten asemaa sekä tarkastelen sitä, minkälaisia vaihtoehtoja niille on esitetty.

Referenser

Alaja, A. (2017). Yrittäjähenkinen valtio. Uusi avaus innovaatiopolitiikkaan. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2/2017, 121–140.

Alaja, A. & Sorsa, V-P. (2020). The evolution of the national innovation system as a programmatic policy idea in Finland. Science and Public Policy, 2020, 1–10. (E-pub ahead of print.) https://doi.org/10.1093/scipol/scaa045

Ampuja, M. (2020). The blind spots of digital innovation fetishism. Teoksessa M. Stocchetti (Toim.), The Digital Age and its Discontents. Critical Reflections in Education (ss. 31–54). Helsinki: Helsinki University Press.

Ampuja, M. & Aslama, M. (2018). Ubiquitous innovation: Cultural and educational policies in Finland in the age of the “creative economy”. Seminaariesitys, International Conference on Cultural Policy and Research, Tallinna 23.8.2018.

Blaug, M. (2000). Entrepreneurship before and after Schumpeter. Teoksessa R. Swedberg (Toim.), Entrepreneurship: The Social Science View (ss. 76–88). Oxford: Oxford University Press.

Bloom, P. & Rhodes, C. (2018). CEO Society. The Corporate Takeover of Everyday Life. London: Zed Books.

Blyth, M. & Matthijs, M. (2017). Black swans, lame ducks, and the mystery of IPE’s missing macroeconomy. Review of International Political Economy, 24(2), 203–231. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/09692290.2017.1308417?journalCode=rrip20

Brand, U. & Wissen, M. (2018). The Limits to Capitalist Nature. Theorizing and Overcoming the Imperial Mode of Living. London: Rowman & Littlefield.

Cahill, D. & Konings, M. (2017). Neoliberalism. Cambridge: Polity Press.

Candeias, M. (2008). Uusliberalismin dialektiikka (suom. P. Hynynen, T. Kaakkuriniemi ja V. Oittinen). Kulttuurivihkot, 2/2008, 50–58.

Candeias, M. (2011). Uusliberalismin viimeinen konjunktuuri: orgaaninen kriisi ja ”jälki­uus­liberaalit suuntaukset” (suom. Y. Kallinen ja E. Talvikallio). Teoksessa Y. Kallinen, J. Koivisto, L. Lahikainen & A. Ronkainen (Toim.), Kurssi kohti konkurssia (ss. 203–232). Tampere: Vastapaino.

Chaminade, C., Lundvall, B-Å. & Haneef, S. (2018). Advanced Introduction to National Innovation Systems. Cheltenham: Edward Elgar.

Chomsky, N. (2019). The Green New Deal is exactly the right idea. ZNet, April 19, 2019. https://zcomm.org/znetarticle/the-green-new-deal-is-exactly-the-right-idea

Cypher, J. (2007). From military keynesianism to global-neoliberal militarism. Monthly Review, 59 (June 2007), 37–55. https://monthlyreview.org/2007/06/01/from-military-keynesianism-to-global-neoliberal-militarism/

Dardot, P. & Laval, C. (2015). The New Way of the World. The Neo-Liberal Society. London: Verso.

Davies, W. (2014). The Limits of Neoliberalism. Authority, Sovereignty and the Logic of Competition. London: Sage.

Drucker, P. (1985/2015). Innovation and Entrepreneurship. Practice and Principles. London: Routledge.

Eräsaari, L. (2015). Miten uusliberalistinen hegemonia rakennettiin Suomeen? Tieteessä Tapahtuu, 3/2015, 63–66. https://journal.fi/tt/article/view/50788/15465

ETLA (2013). ICT ja palvelut. Näkökulmia tuottavuuden kehittämiseen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA). Sarja B 259. Helsinki: Taloustieto Oy. https://www.etla.fi/julkaisut/ict-ja-palvelut-nakokulmia-tuottavuuden-kehittamiseen

Fougère, M., Segercranz, B. & Seeck, H. (2017). A critical reading of the European Union’s social innovation policy discourse: (Re)legitimizing neoliberalism. Organization, 24(6), 819–843. https://doi.org/10.1177/1350508416685171

Giuliani, E. (2018). Regulating global capitalism amid rampant corporate wrongdoing—Reply to “Three frames for innovation policy”. Research Policy, 47, 1577–1582. https://doi.org/10.1016/j.respol.2018.08.013

Godin, B. (2012): καινοτομία: An Old Word for a New World, or, The De-Contestation of a Political and Contested Concept. Teoksessa K.-E. Sveiby, P. Gripenberg & B. Segercranz (Toim.), Challenging the Innovation Paradigm (ss. 37–60). London: Routledge.

Godin, B. & Vinck, D. (2017). Critical Studies of Innovation. Alternative Approaches to the ProInnovation Bias. Cheltenham: Edward Elgar.

Gramsci, A. (1982). Vankilavihkot. Valikoima 2. (Toim. M. Böök, suom. M. Berger, M. Böök ja L. Talvio.) Helsinki: Kansankulttuuri

Gripenberg, P., Sveiby, K.-E. & Segercranz, B. (2012): Challenging the Innovation Paradigm: The Prevailing Pro-Innovation Bias. Teoksessa K.-E. Sveiby, P. Gripenberg & B. Segercranz (Toim.), Challenging the Innovation Paradigm (ss. 1–12). London: Routledge.

Hall, S. (1979). The Great Moving Right Show. Marxism Today, January 1979, 14–20.

Hall, S. & Massey, D. (2011). Mitä kriisi tarkoittaa? (Suom. M. Miettinen.) Teoksessa Y. Kallinen, J. Koivisto, L. Lahikainen & A. Ronkainen (Toim.), Kurssi kohti konkurssia (ss. 183–202). Tampere: Vastapaino.

Harvey, D. (2003). The Fetish of Technology: Causes and Consequences. MacAlester International, 13 (Summer 2003), 3–30.

Haug, W. F. (1983). Ideologiset mahdit ja vastarinta. Tutkijaliiton julkaisusarja 23. (Suom. E. Astala, V. Pietilä, K. Pietilä & H. Hellman.) Helsinki: Tutkijaliitto.

Hayek, Friedrich A. (1976). Law, Legislation and Liberty. Volume II: The Mirage of Social Justice. Chicago: The University of Chicago Press.

Jessop, B. (1993). Towards a schumpeterian workfare state? Preliminary remarks on post-fordist political Economy. Studies in Political Economy, 40, 7–39.

Jessop, B. (2013). Revisiting the regulation approach: Critical considerations of the contradictions, dilemmas, fixes and crisis dynamics of growth regimes. Capital & Class, 37(1), 5–24. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0309816812472968

Kallinen, Y., Koivisto, J. & Ronkainen, A. (2011). Johdanto: Ankarat ajat: Kovenevan uusliberalismin kiihtyvä kriisiytyminen. Teoksessa Y. Kallinen, J. Koivisto, L. Lahikainen & A. Ronkainen (toim.), Kurssi kohti konkurssia (ss. 7–33). Tampere: Vastapaino.

Kaidesoja, T. & Kauppinen, I. (2018). Akateeminen kapitalismi nykyisessä tiedepolitiikassa. Tiede & Edistys, 2/2018, 95–123.

Kaitila, J. (2019). From innovation to labour costs: Change of emphasis in Finnish competitiveness policy ideas after the Eurocrisis. Competition and Change, 23(1), 47–70. https://doi.org/10.1177/1024529418802457

Kantola, A. & Kananen, J. (2013). Seize the Moment. Financial Crisis and the Making of the Finnish Competition State. New Political Economy, 18(6), 811–826. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/13563467.2012.753044

Kaukonen, E. (1990). Theory, Dynamics and Policy of Science. Acta Universitatis Tamperensis, ser A vol 300. Tampere: University of Tampere.

Koivisto, J. & Lahtinen, M. (2012). Conjuncture, politico-historical. Historical Materialism, 20.1. (2012), 267–277.

Koivisto, J. & Pietilä, V. (1996). Ideological Powers and Resistance. The Contribution of W.F. Haug and Projekt Ideologie-Theorie. Rethinking Marxism, 9(4), 40–59.

Koivusalo, M. (2009). Kapitalismin luova ruhtinas ja päätön ratsumies. Johdatus Joseph A. Schumpeterin luovaan tuhoon. Tiede & Edistys, 1/2009, 18–39.

Koski, O., Husso, K, Kutinlahti, P., Huuskonen, M. & Nissinen, S. (2019). Innovaatiopolitiikan lähtökohdat. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja - Yritykset. 2019: 18. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161437

Lemola, T. (2020). Kohti uutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Suomen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehityskaari 1960-luvulta 2020-luvulle. Tampere: Vastapaino.

Levy, S. (2018). The Wall. Wired, (July 2018), 60–69.

Lovio, R. (2009). Luova tuho – ikuinen toivo. Tiede & Edistys, 1/2009, 1–17.

Lönnqvist, K. & Nykänen, P. (1999). Teknologiapolitiikan alkuvaiheet Suomessa 1940-1970 luvuilla. VTT: Teknologian tutkimuksen ryhmä. Työpapereita - Working papers 40. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/1990s/tyopaperi40.pdf

Mandel, E. (1975). Late Capitalism. London: New Left Books.

Marx, K. (1857–8/1986a). Vuosien 1857–1858 taloudelliset käsikirjoitukset (“Grundrisse”). Osa 1. Moskova: Kustannusliike Progress.

Marx, K. (1857–8/1986b). Vuosien 1857–1858 taloudelliset käsikirjoitukset (“Grundrisse”). Osa 2. Moskova: Kustannusliike Progress.

Marx, K. (1867/2013). Pääoma: Poliittisen taloustieteen arvostelua. 1. Osa. Ensimmäinen Kirja: Pääoman tuotantoprosessi. Vaasa: Kustannusyhtiö TA-Tieto

Marx, K. & Engels, F. (1848/1998). Kommunistinen manifesti. (Suom. J. Koivisto, M. Mäki ja T. Uusitupa.) Tampere: Vastapaino.

Mazzucato, M. (2014). The Entrepreneurial State. Debunking Public vs. Private Sector Myths. London: Anthem Press.

Mazzucato, M. & Perez, C. (2014). Innovation as Growth Policy: The Challenge for Europe. SPRU, University of Sussex: Working Paper Series 13. http://www.sussex.ac.uk/spru/documents/2014-13-swps-mazzucato-perez.pdf

Miettinen, R. (2002). National Innovation System, Scientific Concept or Political Rhetoric. Helsinki: Edita.

Miettinen, R. (2013). Innovation, Human Capabilities, and Democracy. Towards an Enabling Welfare State. Oxford: Oxford University Press

Mirowski, P. (2013). Never Let a Serious Crisis Go to Waste: How Neoliberalism Survived the Financial Meltdown. London: Verso.

Mitchell, W. & Fazi, T. (2017). Reclaiming the State. A Progressive Vision of Sovereignty for a Post-Neoliberal World. London: Pluto Press.

Niinikoski, M.-L. (2011). Innovation: Formation of a Policy Field and a Policy-making Practice. Aalto University publication series Doctoral Dissertations 40/2011. Helsinki: Aalto Print.

OECD (2017). OECD Reviews of Innovation Policy: Finland 2017. http://www.oecd.org/finland/oecd-reviews-of-innovation-policy-finland-2017-9789264276369-en.htm

OKM (2009). Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistäminen. Opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämisen yhteistyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:10. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/78905

Perez, C. (2010). Technological revolutions and techno-economic paradigms. Cambridge Journal of Economics, 34(1), 185–202. https://doi.org/10.1093/cje/bep051

Pfotenhauer, S. M. & Juhl, J. (2017). Innovation and the political state: beyond the myth of technologies and markets. Teoksessa B. Godin and D. Vinck, (Toim.), Critical Studies of Innovation. Alternative Approaches to the Pro-Innovation Bias (ss. 68–93). Cheltenham: Edward Elgar.

Pradella, L. (2017). The Entrepreneurial State by Mariana Mazzucato: A Critical Engagement. Competition & Change, 21(1), 61–69.

Rehmann, J. (2014). Theories of Ideology. The Powers of Alienation and Subjection. Chicago: Haymarket Books.

Romer, Paul M. (1990). Endogenous Technological Change. Journal of Political Economy, 98(5), 71–102.

Rotman, D. (2019). New Economics for Climate Change. MIT Technology Review, 122(3) (May/June 2019), 20. (Mariana Mazzucaton haastattelu.)

Sandoval, M. (2013). Foxconned labour as the dark side of the informational age: Working conditions at Apple’s contract manufacturer in China. TripleC, 11(2), 318–347. http://triplec.at/index.php/tripleC/article/view/481

Schot, J. & Steinmueller, W. E. (2018a). New directions for innovation studies: Missions and transformations. Research Policy, 47, 1583–1584. https://doi.org/10.1016/j.respol.2018.08.014

Schot, J. & Steinmueller, W. E. (2018b). Three frames for innovation policy: R&D, systems of innovation and transformative change. Research Policy, 47, 1554–1567. https://doi.org/10.1016/j.respol.2018.08.011

Schumpeter, J. A. (1937/2008). Preface to Japanese edition of “Theorie der Wirtschaftlichen Entwicklung”. Teoksesssa R. V. Clemence (Toim.), Essays on Entrepreneurs, Innovations, Business Cycles and the Evolutions of Capitalism. Joseph A. Schumpeter. (Ss. 165–168.) New Brunswick NJ: Transaction Publishers.

Schumpeter, J. A. (1942/2009). Luovan tuhon prosessi. (Suom. M. Koivusalo.) Tiede & Edistys, 1/2009, 40–45.

Smith, T. (2010). Technological Dynamism and the Normative Justification of Global Capitalism. Teoksessa Albritton, R., Jessop, B. & Westra, R. (Toim.), Political Economy and Global Capitalism: The 21st Century, Present and Future (ss. 25–42). London: Anthem Press.

Smith, T. (2017). Beyond Liberal Egalitarianism. Marx and Normative Social Theory in the Twenty-First Century. Leiden & Boston: Brill.

Streeck, W. (2012). Citizens as customers. Considerations on the new politics of consumption. New Left Review, 76 (July-August 2012), 27–47.

Sveiby, K-E., Gripenberg, P. & Segercranz, B. (Toim.) (2012). Challenging the Innovation Paradigm. London: Routledge.

Sveiby, K.-E., Gripenberg, P. and Segercranz, B. (2012). The Unintended and Undesirable Consequences: Neglected by Innovation Research. Teoksessa K.-E. Sveiby, P. Gripenberg & B. Segercranz (Toim.), Challenging the Innovation Paradigm (ss. 61–84). London: Routledge.

Takalo, T. (2014). Innovaatiopolitikan haasteet. Kansantaloustieteellinen aikakauskirja, 3/2014, 381–390.

Tarvainen, A. (2016). Startup-kulttuurin leviäminen tekee meistä haavoittuvia. The Ulkopolitist, 30.11.2016. https://www.ulkopolitist.fi/2016/11/30/startup-kulttuurin-leviaminen-tekee-meista-haavoittuvia

TEM (2008). Kansallinen innovaatiostrategia. Työ- ja elinkeinoministeriö. http://docplayer.fi/5842862-Kansallinen-innovaatiostrategia.html

TEM (2017). Ekosysteemit uuden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kohteena. Työ- ja elinkeinoministeriö, maaliskuu 2017. https://tem.fi/documents/1410877/4429776/Ekosysteemit+uuden+elinkeino-+ja+innovaatiopolitiikan+kohteena/f46d3709-fdcf-4a73-83df-e84ae24b4196

TIN (2014). Uudistava Suomi: Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020. TutkimusInnovaationeuvosto. https://docplayer.fi/412910-Tutkimus-ja-innovaationeuvosto-uudistava-suomi-tutkimus-ja-innovaatiopolitiikan.html

Valaskivi, K. (2012). Dimensions of Innovationism. Teoksessa P. Nynäs, M. Lassander & T. Utriainen (Toim.), Post-Secular Society (ss. 129–156). London: Transaction Publishers.

Weiss, L. (2014). America Inc.? Innovation and Enterprise in the National Security State. Ithaca: Cornell University Press.

Winner, L. (2004). Who will be in cyberspace? Teoksessa F. Webster (ym.) (Toim.), The Information Society Reader (ss. 45–54). London: Routledge.

Wallis, V. (2008). Innovation. Historical Materialism, 16 (2008), 227–232.

Yliaska, V. (2017). Valtiomanagerismi ja yritystuet. Niin & Näin, 4/2017, 57–69. https://netn.fi/artikkeli/valtiomanagerismi-ja-yritystuet