Kulttuurintutkimuksen tulevaisuus – ei hyvältä näytä
Nyckelord:
kulttuurintutkimusAbstract
Kulttuurintutkimus on perinteisesti ollut ala, jossa tutkimusmenetelmien ja näkökulmien moninaisuus on ollut hyve. Työkalujen runsauden vuoksi myös tutkimuksen onnistumisen kriteerit ja onnistumiset ovat vaihdelleet. Kulttuurintutkimus on kenties pisimpään säilyttänyt vanhan Paul Feyerabendin "anything goes" tunnelman: opinnäytteeksi on riittänyt se, että opiskelija saa jollain tavalla jäsennettyä aineiston. Senioritutkijoille, jotka yhä kiivaampaa tahtia haluavat integroitua älymystöön ja kirjoittaa pelkkiä esseitä, on riittänyt että on saanut jotain paperille. Raskaan sarjan älymystöön kuuluvien ei tarvitse edes kirjoittaa; riittää että murahtelee silloin tällöin jotain syvällistä ja näyttää eksistenssin tai angstin rusentamalta. Ranskankieliset sanaleikit ja intellektuaalinen snobbailu on yksi kulttuurintutkimuksen vahvoja puolia, ja tämän vuoksi sitä ilmeisesti siedetäänkin akateemisilla kampuksilla.Referera så här
Kamppinen, M. (1999). Kulttuurintutkimuksen tulevaisuus – ei hyvältä näytä. Tieteessä tapahtuu, 17(6). Hämtad från https://journal.fi/tt/article/view/58383