Uskontolukutaito tutkimuksen kohteena. Diskursiivinen näkökulma

Kirjoittajat

• Johanna Konttori Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.24291/uskonnontutkija.v8i1.83248

Abstrakti

Tarkastelen artikkelissa uskontolukutaidon tutkimukseen liittyviä metodologisia kysymyksiä. Lähtökohtinani toimivat kahden uskontolukutaidon keskeisen tutkijan, Diane L. Mooren ja Adam Dinhamin kehittämät analyyttiset tulkintakehikot. Toistaiseksi tutkimuksessa on keskitytty ennen muuta opetus- ja koulutussektoriin, ja etenkin Dinham on omissa tutkimusprojekteissaan käyttänyt tutkimusmenetelminään haastatteluita ja kyselyitä. Artikkelin tehtävänä on tehdä metodologinen kokeilu Dinhamin tulkintakehikon muovaamisesta diskursiiviseen tekstitutkimukseen ja tutkijasta riippumattomasti syntyneen aineiston analyysiin sopivaksi. Yhdistämällä Dinhamin tulkintakehikkoon diskurssihistoriallisen ja retorisen analyysin elementtejä luon oman lähestymistapani, jossa tarkastellaan aineistossa esiintyviä kategorisointeja, asenteita ja argumentaatiostrategioita. Aineistonani toimii yksittäinen kuulemistilaisuus, joka järjestettiin Ranskassa vuonna 2009 toimineen, musliminaisten kasvohunnun käyttöä selvittäneen työryhmän työskentelyn aikana. Analyysissa nousee esiin kasvohunnun ristiriitainen kategorisoiminen niin uskonnolliseksi kuin poliittiseksi symboliksi, yksiselitteisen kielteinen asenne kasvohunnun käyttöä kohtaan, katolisen kirkon käyttäminen esimerkkinä hyväksyttävästä uskonnosta Ranskassa, sekä kasvohuntua käyttävien naisten vapaan tahdon epääminen. Artikkelin keskeisenä johtopäätöksenä on se, että diskursiivinen tekstitutkimus tuo oman lisänsä uskontolukutaidon tutkimukseen. Lähestymistavalla on sijansa niin akateemisessa kuin yhteiskunnallisessakin keskustelussa, missä sen tehtävänä on nostaa esiin niitä tapoja, joilla kielenkäytöllä rakennetaan erilaisia representaatioita uskonnoista ja uskonnollisuudesta.