Islamin vähemmistösuuntaukset ja niiden näkyvyys Suomessa: Tapausesimerkkinä Aga Khan

Författare

• Teemu Pauha
• Alexandra Bergholm

DOI: https://doi.org/10.24291/uskonnontutkija.148097

Abstract

Islamin historia Suomessa ulottuu 1800-luvulle. Suomalaiset muslimit olivat kuitenkin 1980-luvulle asti lähinnä sunnalaisia tataareita. Muslimiväestön monimuotoistuminen on sittemmin ollut nopeaa, ja nykyään jopa neljäsosa Suomen 120 000–130 000 muslimista edustaa jotain islamin vähemmistötulkintaa. Vähemmistösuuntaukset vaikuttivat kuitenkin Suomessa jo 1900-luvun alkupuolella esimerkiksi tiedotusvälineiden kautta. Tarkastelemme tässä artikkelissa islamilaisen johtajuuden julkisuuskuvan muutoksia yhden uskonnollisen vaikuttajan kautta. Shiialaisuuden ismaililaisen haaran imaami, Aga Khan, oli 1900-luvun alun poliittinen, taloudellinen ja uskonnollinen vaikuttaja sekä eräänlainen seurapiirijulkkis, jonka tekemisiä seurattiin tiiviisti myös suomalaisessa lehdistössä. Aga Khania koskevat uutiset pyrkivät tekemään hänen uskonnollista rooliaan ymmärrettäväksi muun muassa käyttämällä sellaisia kristinuskosta tuttuja termejä kuin ”paavi”. Taloudellisen varallisuuden ja uskonnollisen vallan yhdistyminen Aga Khanin        persoonassa on keskeinen teema, joka nostetaan esiin lähes jokaisessa lehtijutussa. Anekdootit Aga Khanin varallisuudesta toistuvat lehtien sivuilla ja korostavat hänen hahmonsa eksoottisuutta ja ”itämaisuutta”. Eksotisoinnista huolimatta lehdet suhtautuvat Aga Khaniin varsin sympaattisesti ja esittävät hänet jopa eräänlaisena veijarihahmona. Kun Aga Khan 1930-luvun lopulla nimitetään Kansainliiton yleiskokouksen puheenjohtajaksi, uutisiin tulee kuitenkin myös kriittisempiä sävyjä. Vuosisadan jälkipuoliskolla Aga Khanin medianäkyvyys hiipuu, ja tätä nykyä hän ja ismaililainen shiialaisuus ovatkin verrattain tuntemattomia suomalaiselle lukijalle. Aga Khanin sijaan medianäkyvyyttä saavat ajatollah Khomeinin ja Osama bin Ladenin kaltaiset hahmot, mikä väistämättä vaikuttaa myös yleisiin mielikuviin islamista.