Über einige ökologische Eigenschaften von Wiesenschwingelstämmen
Abstract
Nurminatakantojen röyhylletulon aikaisuudessa, kortevuudessa ja satoisuudessa on huomattavia eroavaisuuksia. Kortevuus- ja satoisuuseroavaisuudet ovat kuitenkin suuresti alkukesän kosteussuhteista riippuvaiset. Myöhäisintä tyyppiä olevat nurminatakannat muodostavat poutakesinä hyvin niuksti korsia ja antavat tällöin niittonurmissa suhteellisen pieniä satoja. Kosteina kesinä ne sen sijaan muodostavat korsia runsaasti ja tuottavat suurempia satoja kuin niitä aikaisemmat nurminatatyypit. Kun Suomen alkukesä on yleensä poutainen, ovat suhteellisen aikaiset nurminatatyypit täällä keskimäärin satoisimmat. Nurminadan viljelyksessä niittonurmissa päästäneen kuitenkin parhaaseen tulokseen kylvettäessä kahta aikaisuudeltaan erilaista nurminatakantaa toistensa sekaan. Aikaisinta Suomen niittonurmiin soveltuvaa nurminatatyyppiä edustaa Svalöfin myöhäinen nurminata, verrattain myöhäistä tyyppiä taas Tammiston nurminata. Maatalouskoelaitoksen kasvinjalostusosastolla Jokioisissa on molempien tyyppien, mutta erityisesti aikaisemman tyypin jalostuksessa tähänastisten koetulosten mukaan saavutettu lupaavia tuloksia. Kun Suomen alkukesä on yleensä poutainen, ovat suhteellisen aikaiset nurminatatyypit täällä keskimäärin satoisimmat. Nurminadan viljelyksessä niittonurmissa päästäneen kuitenkin parhaaseen tulokseen kylvettäessä kahta aikaisuudeltaan erilaista nurminatakantaa toistensa sekaan. Aikaisinta Suomen niittonurmiin soveltuvaa nurminatatyyppiä edustaa Svalöfin myöhäinen nurminata, verrattain myöhäistä tyyppiä taas Tammiston nurminata. Maatalouskoelaitoksen kasvinjalostusosastolla Jokioisissa on molempien tyyppien, mutta erityisesti aikaisemman tyypin jalostuksessa tähänastisten koetulosten mukaan saavutettu lupaavia tuloksia.Downloads
How to Cite
Copyright (c) 2024 Onni Pohjakallio
This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.