The shape of the egg and its inheritability

Authors

• Erik Martimo Ministry of Agriculture, Helsinki

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.71192

Abstract

Kananmunan tultua erittäin tärkeäksi kansainväliseksi kauppatavaraksi ja kulutuksen noustessa yli 70 milj. kappaleen vuosittain on useissa tuontimaissa kiinnitetty huomiota kananmunien laatuun kuten tuoreuteen, kokoon, kuoren laatuun ym. ominaisuuksiin. Koska kauppatavaran yhdenmukaisuus teknillisistä syistä on kaupankäynnille eduksi, tekijä on tutkinut kananmunan muotoa ja sen periytymistä. Kananmunan muodon mittana tekijä on käyttänyt kananmunan leveyden suhdetta pituuteen, jolloin munan indeksi, muotoluku, on laskettu seuraavan kaavan mukaan:
Kananmunan muotoluku = (100 × leveys)/pituus
Aineistona on käytetty Siipikarjanhoitajain Liiton munintatarkastusasemalla 1930/31 olleitten 297 kanan 48 553 munaa. Kaikkien näiden munien keskimuotoluku (Ml) oli 71,3. Koska oli mahdollista, että eräät ulkonaiset tekijät saattoivat vaikuttaa kananmunien muotoon, on tekijä lähemmin tutkinut tuotantokauden pituuden, munintakuukauden, munien koon ja vuosituotannon vaikutusta kananmunien muotoon. Tulokset osoittavat, että 1) munan muoto ei muutu tuotantokauden lyhentyessä 11 kuukaudesta 9 kuukauteen, munien muotoluvun ollessa
11 kuukauden aikana säännöllisesti munineitten kanojen munilla 71,2,
10 kuukauden aikana säännöllisesti munineittenkanojen munilla 72,4,
9 kuukauden aikana säännöllisesti munineitten kanojen munilla 71,7.
2) munan muotoluku, muutamia poikkeuksia huomioonottamatta, muuttuu munintakauden aikana tasaisesti siten, että se pienenee 2,3 prosenttia eli 72,6:sta 70,3:een, ja munat siis tulevat tuotantokauden kuluessa hieman pitkulaisemmiksi (kuva 2 ja 3), 3) munan muotoluku on munan koosta riippumaton, ja vuorosuhdekerroin on (vuorosuhdetaulu 1)
r = —0,031 ±0,019
ja regressiokerroin on (regressiotaulu 1)
R(y/x) =—0,018
R(x/y) =—0,053, sekä että
4) munan muoto on myöskin riippumaton vuosituotannon runsaudesta, ja vuorosuhdekerroin on (vuorosuhdetaulu 2)
r = +0,085 ± 0,058
ja regressiokerroin (regressiotaulu 2)
R(y/x) = +0,0285.
R(x/y) = +0,025
Kananmunan muoto on näin ollen osoittautunut edellä mainituista tekijöistä riippumattomaksi, joten sen voidaan katsoa periytyvän itsenäisenä tekijänä. Tarkoittaen varmistua viimeksi mainitusta käsityksestä tekijä mittasi vielä 265 kanan munat, joiden muotoluku vaihteli 63 ja 76 välillä ja jotka jakautuivat eri luokkiin siten kuin kuvasta 4 ilmenee. Kun siitokseen käytettiin kahta sisarusparia, joista kana 428 ja kukko A 1035 kuuluivat pitkämuotoisia munia munivaan ryhmään ja jonka kanan munan muotoluku oli 63,2, ja kanaa 97 ja kukkoa A 1362, jotka kuuluivat pyöreämuotoisia munia munivaan ryhmään ja jonka kanan munan muotoluku oli 75,2, niin edellisten parituksesta saatiin yksilöitä, joiden munien muodon arvoluku oli keskimäärin 64,5 ja vaihteli 60 ja 69 välillä, ja jälkimmäisten parituksesta saatujen jälkeläisten munien keskimääräinen arvoluku oli 76,7 ja vaihteli 72 ja 81 välillä. Edellä mainitut tulokset tukevat sitä käsitystä, että munan muoto on itsenäisesti periytyvä ominaisuus ja että meillä on mahdollisuuksia kehittää sellaisia kanakantoja, jotka munivat joko pitkulaisia tai pyöreitä munia. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, miten monta perintöyksikköä vaikuttaa munan muotoon, mutta todennäköisesti niitä on useita ja luonteeltaan saman vaikuttavia. Sodan johdosta oli kuitenkin pakko luopua tällaisten jalostusmahdollisuuksien tutkimisen jatkamisesta.