Lypsyn nopeudesta, jälkimaidon määrästä ja maidon puhtaudesta sekä lypsetyn maitomäärän suhteesta niihin: Lypsykilpailujen tuloksiin perustuva tilastollinen tutkimus käsinlypsystä

Authors

• Ossi Palva Maatalousseurojen Keskusliitto, Helsinki

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.71260

Abstract

Edelläselostetussa käsinlypsyn nopeutta, jälkimaidon määrää ja maidon puhtautta sekä niiden suhdetta lypsettyyn maitomäärään käsittelevässä tutkimuksessa, joka perustuu 6014 lehmästä merkkilypsykilpailuissa saatuun aineistoon, on tultu seuraaviin tuloksiin ja päätelmiin: Tutkimuksen kohteena olleet lypsäjät, jotka ammattitaidoltaan ovat yleensä maamme parhaita lypsäjiä, ovat käyttäneet yhden maitokilon lypsämiseen aikaa keskim. 1.17 ± 0.003 minuuttia hajonnan ollessa 0.26 minuuttia ja lypsyssä saadun keskimääräisen maitomäärän 6.25 kg lehmää kohti. Nopein lypsäjä on käyttänyt maitokilon lypsämiseen keskim. vain 0.55 min. eli 33 sek. Edelleen ilmenee tutkimuksesta, jossa aineisto on ryhmitelty kolmeen ryhmään sen mukaan, minkälaista lypsäjänmerkkiä vastaavan tuloksen kukin lypsäjä on saanut, että mestari- ja I luokan lypsäjät (1. ryhmä) ovat lypsäneet maitokilon keskimäärin 1.00 ± 0.004 minuutissa, II luokan lypsäjät (2. ryhmä) 1.23 ± 0.005 minuutissa ja huonoimman ryhmän, III luokan lypsäjät (3. ryhmä) 1.37 ± 0.003 minuutissa keskimääräisen lypsykerralla saadun maitomäärän ollessa lehmää kohti vastaavasti eri ryhmissä 6.52, 6.09 ja 6.04 kg. Lypsyn nopeuden, joka on arvosteltu maitokilon lypsyyn käytetyn keskimääräisen ajan perusteella, ja lypsyssä saadun maitomäärän välillä on kaikissa eri tasoisia lypsäjiä käsittelevissä tutkimusryhmissä ollut selvä riippuvaisuus vuorosuhdekertoimen ollessa -0.40 ± 0.01 koko aineistossa Maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika siis pienenee lypsetyn maitomäärän suuretessa. Riippuvaisuus ei ole kuitenkaan suoraviivainen, vaan maitomäärän lisääntyessä 2—3 kg:sta maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika aluksi laskee varsin jyrkästi (0.06—0.20 min./kg) 6—7 maitokiloon asti, ja siitä lähtien hitaammin (keskim. 0.03 min./kg) maitomäärän edelleen noustessa 11—12 kg:aan asti. Aineistonryhmitys eri tasolla olevien lypsäjien kesken osoittaa, että maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika pienenee maitomäärän kasvaessa huolimatta lypsyyn käytetystä kokonaisajasta, joka esim. 11.5 kg:n lypsyssä olevilla lehmillä vaihtelee eritasoisten lypsäjien ryhmissä 9.78 minuutista 12.42 minuuttiin. Käytettävissä olleen aineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä siitä, miten lypsyn keskimääräinen nopeus muuttuu lypsetyn maitomäärän yhtä lehmää ja lypsykertaa kohti noustessa yli 11—12 kg, mutta viittaa se joka tapauksessa siihen, että tämän yläpuolella saavutetaan raja, josta alkaen keskimääräinen lypsynopeus hidastuu. Lypsettäessä lehmäpareja, joiden maitomäärät vaihtelevat 5 kg:sta 23 kg:aan, maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika pienenee lypsetyn maitomäärän kasvaessa ja on tämä keskimääräisen lypsynopeuden kasvu vähälypsyisillä lehmäpareilla huomattavasti suurempi kuin runsaslypsyisillä. Samoin tutkimuksesta selviää, ettei maitokilon lypsämiseen käytetty keskimääräinen aika, silloin kun lehmäparin maitomäärä pysyy samana, sanottavasti riipu sen muodostavien lehmien keskinäisistä maitomääristä, vaan lypsyn nopeuteen vaikuttaa eniten lehmäparin kokonaismaitomäärä. Jälkimaidon määrä on tämän tutkimuksen mukaan ollut keskim. 6.90 ± 0.07 cm3 lehmää kohti. Mestari- ja 1 luokan lypsäjillä jälkimaidon määrä on ollut 6.48 ± 0.09 cm3, II luokan lypsäjillä 6.89 ± 0.11 cm3 ja III luokan lypsäjillä 7.71 ± 0,13 cm3. 80.5 %:lla lehmistä on jälkimaidon määrä ollut alle 10 cm3 ja vain 2.1 %:lla yli 20 cm3 Jälkimaidon ja lypsetyn maitomäärän välinen vuorosuhdekerroin +0.05 ± 0.01 osoittaa, että jälkimaidonmäärä on riippumaton lypsetyn maitomäärän suuruudesta. Lypsetyn maidon keskimääräinen puhtaus lehmää kohti on ollut 4.68+ 0.004 pistettä korkeimman mahdollisen pistemäärän ollessa 5. Eri luokkien lypsäjillä puhtauden keskimääräiset pistearvot ovat vaihdelleet 4.55 - 4.70, parhaan keskimääräisen pistemäärän ollessa mestari- ja I luokan lypsäjillä ja huonoimman III luokan lypsäjillä. Lypsetyn maidon puhtaus on ollut täysin riippumaton maitomääristä, vuorosuhdekertoimen ollessa —0.04 ± 0.01.