Tulvaniittytutkimuksia Helsingin Yliopiston koetilalla Inarin Muddusniemessä

Authors

• Onni Pohjakallio Kasvipatologian laitos, Helsingin Yliopiston Viikin koetila, Malmi
• Kaiho Laurila Kasvipatologian laitos, Helsingin Yliopiston Viikin koetila, Malmi

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.71375

Abstract

Muddusniemen koetilan (69°4' pohj. lev., 27°3' it. pit.) n. 50 ha:n suuruisilla Kaamasenjoen tulvaniittyalueella suoritettujen tutkimusten perusteella on tehtävissä seuraavat tärkeimmät johtopäätökset: 1. Vesisaraikkojen ilmakuiva hehtaarisato oli keskimäärin n. 650 kg, maasaraikkojen lähes 1000kg, korteikkojen n. 1150 kg ja heinäkasviniittyjen n. 1250 kg hehtaaria kohden. Satojen vaihtelu eri vuosina ja niityn eri alueilla oli suuri (140— 1720 kg/ha). 2. Saraikkojen ja heinäkasviniityn satojen pienuus johtui suureksi osaksi kasvualustan ravinneköyhyydestä, mutta myös tulvaveden korkeuden suurista vaihteluista. 3. Lannoituksella oli suuri vaikutus tulvaniityn sadon määrään. Kun tulvaniitty voi joinakin vuosina jäädä melkein kokonaan veden alle, tuntuu lannoituksen taloudellinen kannattavaisuus kuitenkin epävarmalta. 4. Lannoitus lisäsi erityisesti tulvanarkojen kasvilajien (heinäkasvit ym.) osuutta kasvustoissa. Siten se heikensi kasvustojen tulvankestävyyttä. Kun sitä paitsi lannoituksen vaikutus osoittautui hitaaksi, kohdannee tulvaniityn tarkoituksenmukainen lannoittaminen suuria vaikeuksia. 5. Kalkituksella, varsinkin lannoituksen ohella, oli pikemminkin haitallinen kuin satoa lisäävä vaikutus. 6. Tulvaniitylle kylvetyt 15 nurmikasvilajia eivät ilman lannoitusta antaneet satoa. Lannoitetulla tulvaniityllä niistä menestyivät parhaiten timotei- ja nurmipuntarpää, mutta runsaan sadon ne antoivat vain heinäkasvi-maasaravyöhykkeellä. Silloinkin kun tulvaveden liiallinen korkeus ei ollut ehdottomana esteenä, varsinainen sato saatiin vain 1—2 vuotena. 7. Kylvetyt heinälajit antoivat eräissä kokeissa satoa lannoitetun luonnonheinän sekaan kylvettyinä. Yleensä ne kuitenkin saivat jalansijaa vain muokatussa maassa, jossa niiden sato poikkeuksetta oh runsain (huippusato n. 4000 kg/ha). - Tulvaveden vaihtelujen ja työn vaivalloisuuden vuoksi ei Kaamasenjoen tulvaniittyjen yleistä muokkausta voitane ennen huomattavia vedenpinnan laskemistoimenpiteitä toteuttaa. 8. Lannoitetun maan nopea sammaloituminen ilmeisesti vaikeutti heinälajien menestymistä tulvaniityllä. 9. Karhunsammal (Polytrichum swartzii) ja timotei (Phleum pratense) sietivät jokseenkin yhtä ankaran tulvavesi vaikutuksen.