Kevätviljan kehityksestä Helsingin yliopiston Viikin (60° 10'N) ja Muddusniemen (69°5'N) koetiloilla suoritetuissa kenttäkokeissa

Authors

• Onni Pohjakallio Helsingin yliopiston kasvipatologian laitos
• Arvi Salonen Helsingin yliopiston kasvipatologian laitos
• Simo Antila Helsingin yliopiston kasvipatologian laitos

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.71565

Abstract

Kevätvilja (tutkittu 3 kaura-, 3 ohra- ja 2 kevätvehnälajiketta) on kehittynyt kylvöstä täydelle tähkälle (röyhylle) keskimäärin nopeammin Viikin (60° 10' N) kuin Muddusniemen (69° 5' N) koetilalla. Kehityksen nopeuden vaihtelu vuodesta toiseen oli selvästi suurempi Muddusniemessä; siellä todettiin kevätviljan kehityksen nopeuden kummankin suuntaiset ääriarvot, siis sekä nopein että hitain kehitys. Eri kevätviljalajikkeiden kehityksen nopeus oli molemmilla koepaikoilla yleensä keskenään samansuuntainen. Aikaisimmat ohralajikkeet olivat kuitenkin Muddusniemessä suhteellisesti ehkä hiukan vielä aikaisemmat kuin Viikissä. Kehityksen ensimmäinen vaihe, kylvöstä orastumiseen, oli Muddusniemen kevätviljakokeissa nopeampi kuin Viikissä. Kolmas kehitysvaihe, tähkän (röyhyn) kärjen ilmaantumisesta täydelle tähkälle (röyhylle) oli molemmissa koepaikoissa keskenään jokseenkin yhtä pitkä. Sen sijaan orastumisesta tähkän (röyhyn) kärjen ilmaantumiseen kehittyi kevätvilja Viikissä huomattavasti nopeammin kuin Muddusniemessä. Kevätviljan määrättyjä kehitysvaiheita vastaavat lämpöasteiden summat olivat Viikissä säännöllisesti suuremmat kuin Muddusniemessä. Tämä ero ilmeni pienimpänä orastumisen ja tähkän (röyhyn) kärjen ilmaantumisen välisenä aikana. Koetulosten tarkastelussa kiinnitetään huomiota siihen, että kevätviljan juuri se kehitysvaihe, orastumisesta tähkän (röyhyn) kärjen ilmaantumiseen, jolloin päivän pituus vaikuttaa kevätviljan kehitykseen, on ollut lyhyempi Viikissä (60° 10' N) kuin Muddusniemessä (69° 5' N). Myös tätä kehitysastetta vastaava lämpöasteiden summa on Viikissä ilmennyt suhteellisen pienenä. Näin ollen on ilmeistä, että päivän pituuden ja lämpötilan ohella myös joillakin muilla ekologisilla tekijöillä on ollut huomattava vaikutus kevätviljan kehityksen nopeuteen. Erityisesti on kiinnitetty huomiota valon voimakkuuteen, joka Viikissä on suurempi ja maaperän laatuun, joka todennäköisesti on Muddusniemessä kevätviljan nopealle kehitykselle suotuisampi. Sitä paitsi näyttää siltä, että kevätviljan kylvön ja täydelle tähkälle (röyhylle) tulon välisen ajan lämpöasteiden summa muodostuu samallakin leveyspiirillä pienimmäksi yleensä silloin kun lämpötila on verraten alhainen.