Koetuloksia säilörehunurmien typpilannoituksesta saraturvesuolla

Authors

• Heikki Luostarinen Suoviljelysyhdistys, Tohmajärvi

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.71880

Abstract

Artikkelissa tarkasteltiin säilörehuasteella korjatun timotei- ja nurminatanurmen typpilannoitusta saraturvesuolla. Koeaineisto saatiin kenttäkokeista, jotka järjestettiin v. 1970—73 Suoviljelysyhdistyksen Karjalan koeasemalla Pohjois-Karjalassa. Typpilannoituksina annettiin vuosittain 0, 150, 300 ja 450 kg/ha typpeä kolmessa yhtä suuressa erässä kasvukauden aikana. Sadot korjattiin kolme kertaa kesässä, mikä määrä oli ruohon kehityksen kannalta sopiva. Keskimääräistä kuiva-ainesatoa (Y = t/ha) kuvasi yhtälö Y = 4.97 + 2.07x 0.30 x2, missä x = 100 kg/ha N. Typen satoa lisäävä vaikutus oli paras ensimmäisen vuoden nurmissa. Tällöin saatiin kuiva-ainesadon lisäystä N-kiloa kohti lannoitusvälillä 150—300 kg/ha N keskimäärin 6.9 kg, toisen vuoden nurmissa 3.1 kg ja kolmannen vuoden nurmissa 0.5 kg. Käytettäessä 150 kg/ha N nurmen tuottokyky ei merkittävästi alentunut kolmen vuoden aikana. Suurimpana syynä satotason laskemiseen käytettäessä voimakasta typpilannoitusta oli nurmien harveneminen, jota pääasiassa tapahtui talven aikana. Ruohon kuiva-aineen raakavalkuaispitoisuus oli alhaisin ensimmäisen niittokerran sadossa. Typpilannoitus 50 kg/ha N niittokertaa kohti nosti toisen sadon raakavalkuaispitoisuuden keskimäärin 19.2 ja kolmannen sadon 18.3 %:iin kuiva-aineessa. Typpilannoitus lisäsi ensimmäisten satojen kaliumpitoisuutta. Nurmet ottivat kaliumia selvästi yli kasvun edellyttämän tarpeen. Ruohon magnesiumpitoisuus oli alhaisin ensimmäisen niittokerran sadossa. Typpilannoitus lisäsi yleensä magnesiumin osuutta kuiva-aineessa. Ruohon nitraattipitoisuus nousi erittäin selvästi typpilannoituksen vaikutuksesta. Vaikka vaihtuvan kalsiumin määrä turpeessa pieneni voimakkaan typpilannoituksen yhteydessä, pH:n muutos jäi vähäiseksi. Turpeen sisältämä kalium väheni selvästi voimakasta typpilannoitusta käytettäessä. Sopivimmaksi typpimääräksi säilörehunurmelle osoittautui 220—240 kg/ha N, mikä kolmeen osaan jaettuna oli edullisinta painottaa kevätkesälle.