Lietelannan kasvinravinnepitosuuksista

Authors

  • Jorma Kähäri Maatalouden tutkimuskeskus, Maanviljelyskemian ja -fysiikan laitos, 01300 Vantaa

Abstract

Tutkimuksessa on esitetty analyysitulokset 51 lietelantanäytteestä, joista oli naudan lantanäytteitä 31 kpl ja sian lietelantanäytteitä 20 kpl. Näytteet oli kerätty vuosina 1964—73 eri koeasemilta, meijereitten sikaloista ja yksityisiltä tiloilta. Sian ja naudan lietelannan pH-arvot ja vesipitoisuudet olivat keskimäärin lähes samansuuruiset. Sian lietelannan ravinnepitoisuudet olivat yleensä korkeampia ja pitoisuuksien vaihelu oli suurempi kuin naudan lietelannassa. Kaliumin, raudan ja mangaanin pitoisuudet kuiva-ainetta kohti olivat molemmissa lietelannoissa samansuuruiset. Sian lietelannan liukoisen typen prosenttinen osuus kokonaistypestä oli kolminkertainen ja naudan lietelannassa kaksinkertainen verrattuna parsinavetasta ja pihatosta talteen otettuun naudan lantaan. Sian lietelannan sisältämän typen määrä oli huomattavan korkea verrattuna kaliumin määrään. Saatujen lukujen perusteella voitiin todeta, että käytettäessä 40 000 kg lietelantaa hehtaaria kohti joutuu maahan kalsiumia, magnesiumia ja hivenravinteita keskimäärin peltokasvien 1—2 vuoden tarvetta vastaavat määrät. Tässä tutkimuksessa saadut lietelannan kasvinravinnepitoisuudet eivät näyttäneet poikkeavan merkittävästi muualla saaduista tuloksista.

Downloads

Download data is not yet available.
Section
Articles

Published

1974-09-01

How to Cite

Kähäri, J. (1974). Lietelannan kasvinravinnepitosuuksista . Agricultural and Food Science, 46(3), 215–219. https://doi.org/10.23986/afsci.71899