Sokeri- ja valkuaislisä korkeatuottoisten lypsylehmien väkirehussa nurmisäilörehuruokinnalla

Authors

• Juha Seppälä Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitos, 00710 Helsinki 71
• Esko Poutiainen Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitos, 00710 Helsinki 71
• Päivi Luoma Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitos, 00710 Helsinki 71

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.71933

Abstract

Lypsylehmillä suoritetussa ruokintakokeessa tutkittiin väkirehussa lisätyn melassileikkeen ja soijarouheen vaikutusta rehunkulutukseen, maitotuotokseen, ravintoaineiden saantiin sekä eräisiin veriarvoihin. Kokeessa oli kolme ruokintaryhmää. Ryhmissä II (SM) ja III (SS) oli 6 lehmää, ryhmässä I (S) 5. Lehmät saivat perusrehuina heinää ja nurmisäilörehua. Väkirehunaryhmä I (S) sai pelkkää ohra-kauraseosta (50 ; 50). Ryhmä II (SM) sai sokerilisänä melassileikettä 20 % väkirehussa. Tämä kohotti koko rehuannoksen sokeripitoisuutta 1.9 %:ista 4.0 %:iin. Ryhmä III (SS) sai valkuaislisänä väkirehussa 11 % soijarouhetta. Soijarouheen osuus oli 11.4 % ryhmän koko rehuannoksen sulavasta raakavalkuaismäärästä. Rehunsyönti lisääntyi 40 g ka/100 elopainokiloa päivässä ensimmäisenkuukauden aikana poikimisesta. Rehun syönti kokeen lopussa (8 viikkoa poikimisesta) oli ryhmällä I (S) 2.8 ± 0.2, ryhmällä II (SM) 3.0 ± 0.2 ja ryhmällä III (SS) 3.0 ± 0.4kg ka per 100 elopainokiloa. Ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa rehunkulutuksessa. Maitotuotos oli keskimäärin kokeen aikana (0—9 viikkoa poikimisesta) ryhmällä I (S) 21.7 ± 4.5, ryhmällä II (SM) 24.4 ±5.1 ja ryhmällä III (SS) 24.6 ± 6.5kg 4-%:ista maitoa päivässä. Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä suuresta hajonnasta johtuen. Kaikilla ryhmillä oli poikimisen jälkeen energian saannissa vajausta. Ryhmä I (S) sai kokeen aikana 94 %, ryhmä II (SM) 82 % ja ryhmä III (SS) 90 % lasketusta energiantarpeesta. Sulavaa raakavalkuaista ryhmä I (S) sai keskimäärin 83g per 4-%:inen maitokilo, ryhmä II (SM) 75 g ja soijalisän saanut ryhmä III (SS) 89 g srv per 4-%:inen maitokilo. Lehmät eivät saaneet kalsiumia eivätkä magnesiumia rehussa poikimisen jälkeen tarvettaan vastaavasti. Rehuannoksen kalsium vastasi 70—82 % lehmien kalsiumin tarpeesta. Magnesiumin saanti rehussa oli 64—90 % tarpeesta. Plasman hemoglobiini-, hematokriitti-, glukoosi- ja ketoainearvoissa ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja. Hypoglykemiaa (glukoosi < 40 mg-%) esiintyi ryhmissä I (S) ja III (SS) yhdellä lehmällä sekä ryhmällä II (SS) kolmella lehmällä. Plasman epäorgaanisen fosforin pitoisuudet olivat ryhmällä II (SM) 6.6 mg-% ja ryhmillä I (S) ja III (SS) 5.5 mg-%. Erot olivat merkitseviä (P < 0.01). Plasman kalsiumarvot olivat ryhmällä II (SM) merkitsevästi (P < 0.05) alhaisempia kuin ryhmillä I (S) ja III (SS). Plasman magnesiumarvot olivat hypomagnesemian rajan alapuolella koko kokeen ajan. Ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja. Plasman magnesiumarvojen muutokset noudattivat lehmien magnesiumin ja energian saantia.