Rehumaissin typpilannoituksesta ja sadetuksesta

Authors

• Osmo Kara Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitos, 03450 Olkkola
• Seppo Pulli Maatalouden tutkimuskeskus, Kasvinviljelylaitos, 31600 Jokioinen

DOI:

https://doi.org/10.23986/afsci.72057

Abstract

Typpilannoitusmäärän ja lannoitustapojen vaikutusta rehumaissin sadontuottoon ja raakavalkuaisen määrään tutkittiin vuosina 1976—1978 ja vastaavasti sadetuksen ja lannoituksen vaikutusta v. 1978 Suitian tilalla Siuntiossa. Koetekijöinä olivat rivi- ja sijoituslannoitus sekä typpilannoitustasot. Sadetuskokeessa tutkittiin N-lannoitusmäärien ja -levitysaikojen vaikutusta satoihin. Typpilannoitustavalla, rivi- tai sijoituslannoituksella, ei ole ollut merkittävää vaikutusta rehumaissin kuiva-ainesatoon, raakavalkuaissatoon ja raakavalkuaispitoisuuteen. Typpilannoituksella 150N kg/ha kylvön yhteydessä annettuna saatiin suurimmat kuiva-ainesadot. Sitä suuremmat lannoitemäärät 2—3 erässä levitettynä eivät ole lisänneet satotasoa. Typpilannoitustason noustessa 100 N kg:sta/ha 250 N kg:aan/ha lisääntyivät sekä raakavalkuaispitoisuus että raakavalkuaissato merkittävästi. Sadetus lisäsi yhden kasvukauden tutkimuksissa rehumaissin satotasoa merkittävästi. Kokeessa käytetyt typpilannoitemäärät 120 ja 170 N kg/ha ovat antaneet sadettaen ja sadettamatta keskimäärin yhtä suuret sadot kuin 240 N kg/ha yhdessä tai useammassa erässä levitettynä. Sadetuksella myös raakavalkuaissadot olivat suurempia, mutta raakavalkuais-% keskimäärin pienempi kuin sadettamatta.