Horticultural economics research needs more resources

Authors

• Ilkka P. Laurila Agricultural Economics Research Institute, P.O. Box 3, FIN-00411 Helsinki, Finland

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.72738

Abstract

EU-jäsenyys heikensi Suomen puutarhatalouden kannattavuutta. Jäsenyyden myötä puutarhatuotantoa suojanneet tuontirajoitteet poistettiin, minkä seurauksena hintataso laski. Vuosiin 1992 ja 1993 nähden vihannesten ja omenan tuottajahinnat vuonna 1995 olivat 25-35 % alhaisemmat. Kukkien, taimien ja marjojen hinnat laskivat hieman vähemmän. Tuotantokustannukset eivät vastaavasti laskeneet, sillä työkustannusten nousu kompensoi ostopanosten lievää laskua. Tulonmenetystä vaimennetaan siirtymäkauden tuella, jota maksetaan kansallisista varoista vuoteen 1999 saakka ja pohjoista tukea vielä sen jälkeenkin. EU-jäsenyyden myötä puutarhatalous kytkettiin aiempaa tiiviimmin osaksi maatalouden sektorihallintoa. Samalla kävi ilmeiseksi, että puutarhatalouden kannattavuusseurannan tilastoinnissa on puutteita. Tilastojen käyttökelpoisuutta heikentää mm. se, että puutarhatalouden yritysrakenne on hyvin monimuotoinen, mutta virallisissa tilastoissa puutarhayritykset käsitellään vain yhtenä tai kahtena ryhmänä. Tältä osin tilanne paranee vuoden 1996 aikana, kun Suomessa aloitetaan puutarhatalouden kannattavuuskirjanpito. Puutarhatalous kärsii myös puutarhaekonomian heikosta resursoinnista oppiaineena ja alan tutkimuksen vähäisyydestä. Kirjoitus perustuu Suomen Maataloustieteellisen Seuran järjestämään “Puutarhaekonomian ajankohtaisia kysymyksiä” -seminaariin, joka pidettiin 15. helmikuuta 1996 Helsingin yliopiston tiloissa Viikissä.