Rehuyhdistelmän sokeripitoisuuden vaikutus lehmien maidontuotantoon ja veriarvoihin

Authors

• Maija-Liisa Salo Yliopiston kotieläintieteen laitos, Helsinki
• Matti Immonen Yliopiston kotieläintieteen laitos, Helsinki
• Ulla Luomajärvi Yliopiston kotieläintieteen laitos, Helsinki

DOI: https://doi.org/10.23986/afsci.72959

Abstract

Lypsylehmillä verrattiin keskenään kahta rehuyhdistelmää, joista A sisälsi sokeria (monosakkarideja + sakkaroosia + fruktosaaneja) noin 300 g/pv, B noin 1250 g/pv. A koostui märästä säilörehusta, ohrasta, pienestä määrästä heinää ja hiivaa tai mäskiä, B heinästä, ohrasta, melassileikkeestä ja pienestä määrästä säilörehua ja soijarouhetta. Syödyn kuiva-ainemäärän korsirehu: väkirehusuhde oli ryhmällä A noin 60:40, ryhmällä B noin 40:60. Rehuyksiköitä ja valkuaista kumpikin ryhmä sai yli normien. Kokeessa oli kuuden ensimmäisen viikon ajan kuusi lehmää/ryhmä ja seuraavien kuuden viikon ajan 34 lehmää/ryhmä. Ryhmä A tuotti 4-prosenttista maitoa ensimmäisenkuuden viikon aikana 18.8 ± 1.2 kg/lehmä/pv ja koko 12 viikon aikana 17.9 ± 1.3 kg/lehmä/pv. Ryhmällä B vastaavat tuotosluvut olivat 20.3 ± 1.2 ja 19.2 ± 1.6. Maidon rasvaprosentit olivat vastaavasti A: 4.25 ± 0.02 ja 4.40 ± 0.02; B; 4.28 ± 0.09 ja 4.44 ± 0.02. Mikään ero A ja B ryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä (P > 0.05). Molempien rehuyhdistelmien maittavuus oli hyvä, sillä kun ylläpitotarve oli vähennetty, jäi maidontuotantoon ryhmällä A keskimäärin 0.47 ry, ryhmällä B 0.45 ry/kg 4 % maitoa. Veren hemoglobiini-, glukoosi-, ketoaine-, kalsium-, magnesium- ja fosforipitoisuudesta ei ryhmien välillä liioin todettu merkitsevää eroa (P > 0.05). Hematokriittipitoisuus oli ryhmällä A korkeampi (P < 0.01).