Täysivaltaisuus kasvatustavoitteena?

Nykyaikaisen kasvatustieteen vaarasta kadottaa subjektinsa

• Jürgen Matthies Jyväskylän yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.96599

Avainsanat: kasvatustiede [http://www.yso.fi/onto/yso/p4537], tutkimustoiminta [http://www.yso.fi/onto/yso/p2040], tutkimuspolitiikka [http://www.yso.fi/onto/yso/p13672], kasvatus [http://www.yso.fi/onto/yso/p476], vallankäyttö [http://www.yso.fi/onto/yso/p2552]

Abstrakti

Artikkelin ensimmäinen osa käsittelee kysymystä, missä määrin moderni kasvatustiede on tiettyjen tutkimussuuntaustensa kautta muuttunut utilitaristiseksi instrumenttiopiksi. Voidaan epäillä, että yksittäistä koulutettavaa ei enää nähdä subjektina, vaan häntä käsitellään objektina, kun itsenäisyyttä korostavat kasvatustavoitteet alistetaan yhä enemmän mm. teknistaloudelliselle intressille. Artikkelin toisessa osassa pyritään osoittamaan Marcusen kirjoitusten pohjalta, mihin oppilaan/opiskelijan ja yleensä ihmisen esineellistäminen jo koulutusjärjestelmissä ja kasvatustieteissä voi johtaa. Tässä yhteydessä selvitetään muutamien esimerkkien kautta yksiulotteisuuden käsitettä. Lopuksi analysoidaan Marcusen pedagogista ajattelua ja sovelletaan sitä nykyiseen kasvatustodellisuuteen.