Johannes Ulvichiuksen runot (v. 1647) Gregorius Halleniuksen Mynämäen historiassa (v. 1738)
Schlagworte:
Ulvichius, uuslatina, Mietoinen, ylistysruno, Henrik FlemingAbstract
Henrik Fleming rakennutti Mietoisten kappelikirkon 1640-luvulla. Runoilija-pappi Johannes Ulvichius kirjoitti kirkon kunniaksi ylistysrunon Carmen panegyricum ja alttarirunon. Paperitauluille kirjoitetut latinankieliset runot olivat nähtävissä vielä 1730-luvulla, jolloin Gregorius Hallenius kopioi ne Mynämäen historiaansa. Taulut ovat sen jälkeen hävinneet. Runojen olemassaolo on huonosti dokumentoitu kirjastoissa ja tutkimuskirjallisuudessa. Ylistysrunosta on olemassa muutamia – puutteellisia ja virheellisiä – mainintoja. Alttarirunoa ei mainitse kukaan. Bibliografioissa kyllä mainitaan Ulvichiuksen Flemingin kunniaksi kirjoittama ruotsinkielinen runo Ähreskrift (Åbo 1647). Mietoisten kirkonarkiston kalusteluetteloissa on vielä 1800-luvun alkupuolella mainintoja paperitaulusta, jolla olisi ollut latinankielinen ylistysruno, ja Kansallisarkistosta löytyy Ulvichiuksen latinankielisten runojen proosamuotoinen ruotsinnos. Näitä löytöjä tutkijat eivät ole osanneet yhdistää Halleniuksella säilyneisiin runoihin.
Johannes Ulvichius (n.1600–1652), joka vaikutti Ruotsissa, Inkerinmaalla ja Suomessa, tunnetaan myös huonosti. Parhaiten tunnetaan hänen nuoruudentyönsä Gävlen ylistys (Uppsala 1617). Elämänsä päätyön hän suoritti Inkerinmaalla ruotsalaisen seurakunnan pappina ja erosi tästä virasta v. 1642. Eron jälkeinen aika, jolloin hän kirjoitti mainitut Flemingin ylistysrunot, on jäänyt kuitenkin niin hämäräksi, että biografioissa hänen kuolinvuodekseen ilmoitetaan 1642.
Ulvichiuksen Carmen panegyricum on itsenäinen runo eikä ruotsinkielisen ”lyhennetty parafraasi”, vaikka molemmilla onkin sama aihe ja samanlaista sisältöä. Ruotsinkielinen runo luettelee yksityiskohtaisesti Henrik Flemingin kirkkolahjoitukset ja kiittelee Flemingin suopeutta pappeja ja Ulvichiusta kohtaan, latinankielinen ylistysruno keskittyy esittämään ylistyksen Flemingin yhden työn, Mietoisten kappelikirkon rakentamisen, välityksellä. Artikkelissa tutkitaan erityisesti runojen otsikkotekstejä, joissa ylistyksen kohteen lisäksi mainitaan myös Mietoisten kirkon rakentamisvuosi, Halleniuksen tekstissä 1643, ”Ähreskrift”-taulussa 1645. Tekstien vertailun ja säilyneen arkistoaineiston avulla osoitetaan, että Ulvichius kirjoitti Flemingin ylistysrunot vuosien 1645–1647 välillä ja merkitsi niihin kirkon rakentamisvuodeksi 1645. Hallenius taas luki tekstin väärin, koska hän tiesi, että kirkko rakennettiin 1643.
Runot olivat tilaustyö, jonka Ulvichius teki kiittääkseen hyvin tuntemaansa Inkerinmaan maaherraa, kirkkojen rakentajaa ja papiston auttajaa Henrik Flemingiä. Asiakirjojen ja otsikkotekstien analyysi osoittaa myös, että runot painettiin v. 1647 Petrus Waldin kirjapainossa yhdelle arkille, latinankieliset vasemmalle puolelle ja ruotsinkielinen oikealle puolelle. Emme tiedä, missä painate oli tarkoitus julkaista. Halleniuksen mukaan osa painatteesta päätyi kappelin seinälle.
