Toisinajattelijoiden julkisuuskuvat
Abstract
Kirjailijoiden julkisuuskuvista ja kirjailijan imagon merkityksestä kirjamarkkinoilla puhutaan nykyisin paljon suomalaisessa mediassa. Myös aiheeseen liittyvä tutkimus on lisääntynyt 2000-luvun kuluessa. Uusia tulokulmia kirjallisuuden ja yhteiskunnallisten ilmiöiden suhteiden tarkasteluun on tuonut etenkin feministisen ja postkoloniaalisen tutkimuksen synty, mutta myös queer-teoria ja ekokritiikki (Braun & Spiers 2016, 449). Nämä tutkimusalat ovat paljastaneet muu muassa, miten kirjailijan sukupuoli, seksuaalisuus, ”rotu” tai etnisyys ovat vaikuttaneet siihen, miten heidän tuotantoaan on arvotettu. Kuuluisuuden tutkimuksessa keskeinen kysymys intiimiyden tasoja eri tavoin muokkaavista tekijöistä korostaa näkökulmaa, jossa kirjallisuuden tähtinimiä ei nähdä vain julkisuuden marionetteina vaan julkisuutta aktiivisesti erilaisiin tarkoitusperiin hyödyntävinä ja omien julkisuuskuviensa rakentamiseen osallistuvina (Moran 2000; Marshall 2010; Rojek 2016; Braun & Spiers 2016).
