Sokeriruoko ja mango

Seksuaalisuuden kasvimetaforat karibialaisessa kirjallisuudessa

  • Elina Valovirta Turun yliopisto

Abstract

Karibialainen kirjallisuus hyödyntää runsaasti kasvimetaforia. Erityisesti sokeriruoko ja mango esiintyvät usein seksuaalisuuden kuvauksissa, jolloin niiden ominaisuudet ja historia rakentavat seksuaalisuutta, eivät vain heijasta sitä. Kirjallisuusantologian Caribbean Erotic (2010) runot sekä Oonya Kempadoon romaani Buxton Spice (1998) ovat artikkelissa lähemmän tarkastelun kohteina. Niissä erityisesti sokeriruoko assosioituu orjuuden historian takia kärsimykseen ja negatiivisiin tunteisiin, kun taas mango on selkeämmin seksuaalisen nautinnon hedelmä. Vertauksien sokeriruoko ja mango ovat kielellisten ilmaisujen lisäksi aktiivisia seksuaalisuuden toimijoita ja säätelijöitä, joilla on oma kielellisen diskurssin ulkopuolinen todellisuutensa. Rita Felskin (2015) mukaan kehitelty postkriittinen luenta voi orientoida lukijan kokemaan teosten seksuaalisuuden intiimissä yhteydessä karibialaiseen luontoon ja maisemaan. Lukijaa, tuntevaa subjektia, liikuttavien kasvimetaforien luenta voi synnyttää uudenlaisia, ekologisia orientaatioita.

Rubrik
Artikkelit
Veröffentlicht
Feb 11, 2018
Zitationsvorschlag
Valovirta, E. (2018). Sokeriruoko ja mango: Seksuaalisuuden kasvimetaforat karibialaisessa kirjallisuudessa. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, 2017(4), 66–79. https://doi.org/10.30665/av.69307