Helsingin Kotimainen kirjallisuus: Perinteitä ja uusia haasteita

  • Pirjo Lyytikäinen Helsingin yliopisto
  • Vesa Haapala Helsingin yliopisto
  • Anna Hollsten Helsingin yliopisto
  • Jyrki Nummi Helsingin yliopisto
  • Riikka Rossi Helsingin yliopisto
  • Juhani Sipilä Helsingin yliopisto
DOI: https://doi.org/10.30665/av.66203

Abstract

Kotimaisen kirjallisuuden oppiaine Helsingin yliopistossa on saanut alkunsa Werner Söderhjelmiä varten vuonna 1913 perustetusta kotimaisen ja yleisen kirjallisuushistorian professorin virasta. Se jaettiin kahtia vuonna 1924, jolloin suomenkielisen professuurin sai Viljo Tarkiainen ja ruotsinkielisen Gunnar Castrén. Kun yleinen kirjallisuus ja kotimainen erkanivat vuonna 1968, syntyi kotimaisen kirjallisuuden laitos, joka ehti toimia itsenäisenä tasan 30 vuotta. Nykyään kotimainen kirjallisuus kuuluu oppiaineena suureen suomen kielen, suomalaisugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitokseen, jota leikillisesti myös Norsuksi kutsutaan.

Issue
No. 2 (2017)
Section
Kirjallisuusoppiaineet esittäytyvät
Published
Jul 3, 2017
How to Cite
Lyytikäinen, P., Haapala, V., Hollsten, A., Nummi, J., Rossi, R., & Sipilä, J. (2017). Helsingin Kotimainen kirjallisuus: Perinteitä ja uusia haasteita. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, 2017(2), 78–79. https://doi.org/10.30665/av.66203